Sukupuolittunut musiikillinen toimijuus : instrumenttien sukupuolittumisen yhteys oppilaiden musiikilliseen toimijuuteen musiikinopettajan näkökulmasta yläkoulussa ja lukiossa
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Tutkielmani tarkastelee musiikillisen toimijuuden sukupuolittuneisuutta yläkoulun ja lukion musiikinopettajien näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksiään siitä, miten instrumenttien sukupuolittuneisuus ja muut sukupuolittuneet käytännöt näkyvät musiikintunnilla ja miten ne ovat yhteydessä musiikillisen toimijuuden toteutumiseen. Tavoitteena oli myös selvittää, millaiset asiat lisäävät tai vähentävät oppilaiden musiikillisen toimijuuden sukupuolittuneisuutta ja miten yhdenvertaista osallistumista edistetään. Taustalla vaikutti halu edistää sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta musiikkikasvatuksessa. Tutkimuskysymykseni olivat:
1. Miten instrumenttien sukupuolittuminen näkyy musiikintunneilla haastateltavien mukaan?
2. Mitkä tekijät lisäävät tai vähentävät oppilaiden musiikillisen toimijuuden sukupuolittuneisuutta ja
edistävät yhdenvertaista osallistumista?
Tutkielman teoreettinen viitekehys muodostui useasta keskeisestä käsitteestä, joita olivat musiikillinen toimijuus, sukupuolittunut toimijuus sekä toimijuus yleisesti, sukupuoli, instrumenttien sukupuolittuminen sekä muut musiikkikasvatuksen sukupuolittuneet käytännöt. Tutkimuksen aineisto tuotettiin haastattelemalla kolmea yläkoulussa ja lukiossa tai yhteiskoulussa työskentelevää musiikinopettajaa. Haastattelut olivat teemahaastatteluja.
Tutkimustulokset vahvistivat instrumenttien sukupuolittuneisuuden näkyvän musiikinluokassa edelleen. Rummut ja lyömäsoittimet nähtiin enemmän poikien soittimina ja laulaminen tyttöjen instrumenttina. Sukupuolittuneisuus näyttää kuitenkin olevan vähentynyt verrattuna esimerkiksi 2010-lukuun. Instrumenttien sukupuolittuneeseen jakautumiseen opettajat vaikuttivat jakamalla instrumentteja varsinkin aluksi itse niin, että kaikki soittivat vuorollaan kaikkea. Musiikinopettajien oman toiminnan tiedostavuus ja reflektointi auttoivat vähentämään sukupuolittuneisuutta. Opettajat pyrkivät hyödyntämään monipuolisia ohjelmistovalintoja ja roolimalleja. Musiikillista toimijuutta edistivät muun muassa kannustus, motivoiminen ja hyvä ryhmädynamiikka. Hyvä ryhmädynamiikka antoi oppilaille enemmän vapauksia tehdä erilaisia asioita, kun ikäviä kommentteja ei tarvinnut pelätä.
Sukupuolten välistä yhdenvertaisuutta on tärkeää tutkia musiikkikasvatuksessa, sillä esimerkiksi instrumenttien sukupuolittuneisuus on pysynyt samankaltaisena jo yli neljäkymmentä vuotta. Keinoja sukupuolittuneisuuden tasaamiseksi musiikinopetuksessa voidaan löytää monipuolisen tutkimuksen ja siitä syntyvien toimivien käytäntöjen avulla. Musiikillisen toimijuuden sukupuolittuneisuutta musiikinopetuksessa olisi tärkeää tutkia tulevaisuudessa oppilaiden tai opiskelijoiden näkökulmasta haastattelujen ja oppituntien havainnoimisen avulla.