Soiton voimaa ryhmässä : nuorten ajatuksia motivaatiosta ja yhdessä soittamisesta

Tietueen suppeat tiedot
dc.contributor.authorVesterinen, Emmi
dc.contributor.organizationfi=Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Musiikkikasvatuksen, jazzin ja kansanmusiikin osasto, Musiikkikasvatus|sv=Konstuniversitetets Sibelius-Akademi, avdelningen för musikpedagogik, jazz och folkmusik, Musikpedagogik|en=Uniarts Helsinki’s Sibelius Academy, Faculty of Music Education, Jazz, and Folk Music, Music Education|
dc.date.accessioned2025-11-25T12:20:17Z
dc.date.issued2025
dc.description.abstractMaisterintutkielmassani tarkastelin soittomotivaation ja ryhmässä soittamisen yhteyttä taiteen perusopetuksessa. Tutkimuksen aineisto perustui nuorten haastatteluihin, joiden avulla toin heidän kokemuksensa ja näkökulmansa näkyviksi. Tutkimuskysymykseni oli: Miten pianoryhmässä soittaminen on yhteydessä haastateltavien nuorten soittomotivaatioon? Alakysymykset olivat: 1. Mitkä tekijät ryhmäsoitossa edistävät nuorten soittomotivaatiota? 2. Mitkä tekijät ryhmäsoitossa heikentävät nuorten soittomotivaatiota? Tutkimuksen teoreettisena pohjana toimi Erja Kososen teoria varhaisnuorten soittamisen motiiveista (Kosonen 1996, 2001, 2022). Sivusin lisäksi Ryanin ja Decin teoriaa sisäisestä ja ulkoisesta motivaatiosta (2000) sekä itsemääräämisteoriaa (2017). Tutkimuksen tärkeä termi motivaatio tarkoittaa sisäistä tilaa, joka ohjaa, saa aikaan ja pitää yllä toimintaa (Lehtinen 2016 ym.). Tutkimukseen osallistui yhteensä yhdeksän 12–15-vuotiasta nuorta, jotka harrastavat pianonsoittoa musiikkiopistossa taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opinnoissa. Tuotin tutkimuksen aineiston haastattelemalla ja observoimalla ryhmien tunteja. Haastattelumenetelmänä toimi ryhmähaastattelu. Tutkimuksen perusteella ryhmäsoitossa motivaatiota edistäviä tekijöitä olivat musiikki ja vertaisryhmä. Musiikkiin liittyviä asioita olivat ohjelmisto eli mieluisat kappaleet, yhteissoitto sekä esiintyminen. Vertaisryhmässä motivaatiota edistäviä tekijöitä olivat kavereiden näkeminen sekä ryhmältä saatava kannustus ja tuki. Suurimpia motivaatiota heikentäviä tekijöitä olivat tutkimukseni mukaan ryhmän toiminnan haasteet, kuten haasteet keskittymisessä ja se, ettei opettaja ehdi auttaa kerralla kuin yhtä oppilasta. Tutkimuksen tuloksia voi hyödyntää soitonopetusta suunnitellessa. Ehdotan tutkimukseni perusteella, että musiikkioppilaitokset panostaisivat erityisesti nuorten yhteissoittoon, koska se voi tuoda harrastukseen lisää mielekkyyttä ja motivoida harrastuksen jatkamisessa.
dc.format.contentfulltext
dc.format.extent62
dc.identifier.urihttps://taju.uniarts.fi/handle/11111/5848
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20251125111356
dc.language.isofin
dc.publisherTaideyliopiston Sibelius-Akatemia
dc.rightsIn Copyright 1.0
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.subjectsoitonopetus
dc.subjectyhteissoitto
dc.subjectpianonsoitto
dc.subject.degreeprogramfi=musiikkikasvatus|sv=musikpedagogik|en=Music Education|
dc.subject.ysomotivaatio
dc.subject.ysoryhmäopetus
dc.subject.ysovertaisryhmät
dc.subject.ysonuoret
dc.titleSoiton voimaa ryhmässä : nuorten ajatuksia motivaatiosta ja yhdessä soittamisesta
dc.type.coarfi=opinnäyte (maisteri)|sv=lärdomsprov (magister)|en=master thesis|
dc.type.ontasotfi=Tutkielma|sv=Magisteravhandling|en=Master's Thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Name:
Vesterinen_Emmi_2025.pdf
Size:
1.38 MB
Format:
Adobe Portable Document Format
Lataa

Kokoelmat

Kirjalliset opinnäytteet