Musiikkikasvattajat hoivamuusikkoina : yksilöllisesti toteutetun hoivamusiikin vaikutuksia muistisairaisiin hoitohenkilöstön ja musiikkikasvattajien näkökulmasta
Mellanen_Anton_Musiikkikasvattajat_hoivamuusikkoina_2025.pdf - 920.79 KB
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Tutkimuksessani selvitin hoitohenkilöstön ja musiikkikasvattajien kokemuksia yksilölle suunnatun hoivamusiikkitoiminnan toteuttamisesta säännöllisenä osana palveluasumista. Tutkimuksen aineisto koostui kolmen erilaisen Suomen pääkaupunkiseudun palvelutalon henkilökunnan ryhmähaastatteluista sekä kolmen musiikkikasvattajan ryhmäreflektiosta. Musiikkitoiminnan kohteena oli 12 tehostetun palveluasumisen piirissä asuvaa 65–80-vuotiasta, joilla oli todettu muistiin liittyvä aivosairaus. Kuukauden mittaisen projektin aikana musiikkikasvattajat laativat toiminnastaan 100 kirjallista raporttia.
Teoreettinen viitekehys käsittelee kulttuurista hyvinvointia hoivaympäristössä, ikääntymisen vaikutusta aivoihin, normaalin muistin perusominaisuuksia sekä muistisairauksien vaikutusta ihmisen toimintaan arjessa. Teorialuvussa esitellään myös monipuolisesti musiikin kuntouttavia vaikutuksia. Tutkimus oli laadullinen tutkimus, jonka analyysimenetelmänä oli teoriaohjaava eli abduktiivinen analyysi. Tutkimuskysymykset olivat:
1. Miten musiikin mahdolliset vaikutukset muistisairaisiin näyttäytyivät musiikkikasvattajille ja hoitohenkilöstölle kuukauden mittaisen tutkimusprojektin aikana?
2. Miten toistuvuus ja yksilöllisyys näyttivät vaikuttavan hoivamusiikin toteuttamiseen musiikkikasvattajien ja hoitohenkilöstön näkökulmasta?
Musiikkitoiminta tuotti havaittavia positiivisia muutoksia fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Tulosten perusteella toistuvuuden ja yksilöllisyyden havaittiin olevan erityisen tärkeää toiminnan toteuttamisen ja vaikuttavuuden kannalta. Yksilölle suunnatun musiikkipalvelun kehittämistä pidettiin tarpeellisena ja hyödyllisenä, varsinkin mielenterveyteen ja muistin toimintaan liittyen. Mielimusiikin avulla lisättiin muistisairaiden elämänlaatua ja tuettiin hoivatyöntekijöiden työtä. Kohdennetulla sisällöllä arvioitiin olevan suuri merkitys säännöllisessä terveyden edistämisessä, kuntouttavassa harrastustoiminnassa ja muistisairauksien ennaltaehkäisyssä. Tulokset toivat esiin musiikkikasvattajien ammattiroolin laajentamisen mahdollisuuksia: he voivat toimia osana moniammatillista tiimiä ja tavoitteellisesti toteuttaa yksilön tarpeita vastaavaa musiikkitoimintaa. Jatkossa olisi tärkeää kehittää malleja, joissa musiikin terapeuttista käyttöä voidaan sisällyttää systemaattisesti palveluasumiseen ja terveydenhuoltoon.