Negotiating professionalism in popular music voice teaching
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
In recent years, understandings of professionalism within music and music education have been challenged by ongoing societal changes, uncertainty, and shifting expectations concerning societal responsibilities. Consequently, higher music education has increasingly been called upon to reconsider the values, ethical dimensions, and aims of professional education in light of expanding understandings of professionalism. Yet, institutionally embedded ideals of traditional music professionalism continue to shape educational practices, potentially constraining how societal relevance is acknowledged and considered within professional music education in rapidly changing contexts. These tensions become particularly apparent in emerging professional fields, where established norms and professional identities are still being negotiated.
In this context, this doctoral dissertation seeks to understand professionalism within the field of popular music voice teaching and contribute to a broader understanding of contemporary professionalism in music education. Popular music voice teaching is an academically young field that has developed partly outside formal educational institutions and includes multiple pathways into the profession. At the same time, the field has increasingly sought legitimacy through various professionalization efforts. Popular music voice teaching therefore provides a productive perspective for exploring how professionalism is constructed, defined, and negotiated within music education. The study examines how professionalism is conceptualized and manifested within the field of popular music voice teaching.
The article-based dissertation consists of three peer-reviewed articles published in international music education journals and a synthesizing summary. The first sub-study mapped recent disciplinary literature on popular music voice teaching, identifying differing professional dispositions, contextually emphasized topics, and gaps in the research literature. Building on this review, the second sub-study constructed a theoretical framework for examining the expanding professionalism of popular music voice teachers by synthesizing disciplinary literature with recent scholarship on professionalism. The third study, conducted as a multiple case study in Finland and Sweden, explored how professionalism is perceived within tertiary popular music voice teacher education programs and how institutional conditions shape the development of professionalism within the discipline. The empirical material consisted primarily of semi-structured interviews with voice teacher educators, complemented by observations and institutional documents.
Together, the sub-studies suggest that professionalism within popular music voice teaching has largely been conceptualized normatively through expectations of continuous interdisciplinary development, engagement with scientific and health-related discourses, responsiveness to stakeholder needs, and alignment with music industry demands. In practice, however, professionalism often seemed to emerge through individualized professionalities developing under fragmented and professionally isolating conditions. As a result, practitioners were often compelled to negotiate their positions within a competitive landscape of differing professional subgroups while navigating institutional structures and hegemonies that constrain inclusivity, diversity, and professional dialogue. Moreover, societal responsibility was commonly framed in relation to employability and labor market expectations rather than as an ethical or socially oriented dimension emerging from within the field itself.
The dissertation argues that contemporary professionalism in popular music voice teaching is better understood as plural, negotiated, and context-sensitive rather than standardized across settings. Accordingly, the study proposes that structurally supported collaboration and reflexive dialogue among educators may both increasing specialization within the field and sustainable professional growth at the individual and collective levels. These expanding understandings and approaches may also contribute to broader reconfigurations of professionalism in music education by supporting greater inclusivity and contextual awareness.
Viime vuosina musiikin ja musiikkikasvatuksen ammatillisuutta koskevat käsitykset ovat joutuneet tarkastelun kohteeksi jatkuvien yhteiskunnallisten muutosten, epävarmuuden ja yhteiskunnallisiin vastuisiin kohdistuvien odotusten vuoksi. Musiikin korkeakoulutusta onkin yhä useammin kehotettu arvioimaan uudelleen ammatillisen koulutuksen arvoja, eettisiä ulottuvuuksia ja tavoitteita laajenevien ammatillisuuskäsitysten valossa. Perinteiset käsitykset musiikin ammatillisuudesta ohjaavat kuitenkin edelleen koulutuksen ja opetuksen käytäntöjä, mikä voi heikentää musiikin ammatillisen koulutuksen kykyä vastata muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin. Nämä jännitteet näkyvät erityisen selvästi uusilla ammattialoilla, joilla alan normit ja ammatilliset identiteetit ovat yhä neuvottelun kohteena.
Tämän väitöskirjan tavoitteena on ymmärtää ammatillisuuden muodostumista rytmimusiikin laulunopetuksen alalla ja syventää ymmärrystä ammatillisuudesta musiikkikasvatuksessa laajemmin. Rytmimusiikin laulunopetus on akateemisesti nuori ala, joka on rakentunut osin koulutusinstituutioiden ulkopuolella ja jolle johtaa useita erilaisia väyliä. Samalla ala on viime vuosina pyrkinyt vahvistamaan institutionaalista asemaansa erilaisin ammatillistumisen keinoin. Näin rytmimusiikin laulunopetuksen kenttä tarjoaa otollisen kontekstin ammatillisuuden rakentumisen, määrittelyn ja neuvottelun tarkastelemiselle musiikkikoulutuksessa. Tutkimuksessa kysytään, miten ammatillisuus käsitteellistetään ja miten se ilmenee rytmimusiikin laulunopetuksen alalla.
Artikkeliväitöskirja sisältää kolme kansainvälisissä musiikkikasvatuksen tutkimuslehdissä julkaistua vertaisarvioitua artikkelia sekä niitä yhdistävän yhteenvedon. Ensimmäisessä osatutkimuksessa kartoitettiin rytmimusiikin laulunopetusta käsittelevää tuoretta kirjallisuutta ja tunnistettiin erilaisia ammatillisia orientaatioita, eri ympäristöissä korostuvia aiheita sekä tutkimuksen katvealueita. Tämän katsauksen pohjalta toisessa osatutkimuksessa rakennettiin teoreettinen viitekehys rytmimusiikin laulunopettajien laajenevan ammatillisuuden tarkasteluun yhdistämällä alan kirjallisuutta ja tuoretta ammatillisuustutkimusta. Kolmannessa osatutkimuksessa, joka toteutettiin monitapaustutkimuksena Suomessa ja Ruotsissa, tarkasteltiin, miten ammatillisuus ymmärretään rytmimusiikin laulunopettajien korkeakoulutuksessa ja miten institutionaaliset olosuhteet muovaavat alan ammatillisuutta. Empiirinen aineisto koostui pääasiassa puolistrukturoiduista haastatteluista laulunopettajakouluttajien kanssa, ja sitä täydennettiin havainnoinneilla ja koulutusinstituutioiden asiakirjoilla.
Yhdessä osatutkimukset viittaavat siihen, että rytmimusiikin laulunopettajien ammatillisuus jäsentyy pitkälti normatiivisten odotusten kautta, jotka liittyvät jatkuvaan monialaiseen kehittymiseen, tieteellisten ja terveyttä koskevien diskurssien omaksumiseen, sidosryhmien tarpeisiin vastaamiseen sekä musiikkialan vaatimuksiin mukautumiseen. Käytännössä ammatillisuus näytti kuitenkin usein rakentuvan yksilöllisten ammatillisuuksien kautta hajanaisissa ja ammatillisesti eristävissä olosuhteissa. Tämän seurauksena toimijat joutuivat usein neuvottelemaan asemistaan eri ammatillisten ryhmittymien välisissä jännitteisissä suhteissa samalla, kun he toimivat osallistavuutta, moninaisuutta ja ammatillista vuoropuhelua rajoittavien institutionaalisten rakenteiden ja hegemonioiden puitteissa. Lisäksi yhteiskunnallinen vastuu määriteltiin yleisesti työllistettävyyden ja työmarkkinoiden odotusten kautta sen sijaan, että se olisi nähty alan sisältä nousevana eettisenä tai yhteiskunnallisena ulottuvuutena.
Väitöskirjassa esitetään, että nykyajan ammatillisuus rytmimusiikin laulunopetuksessa näyttäytyy pikemminkin moninaisena, neuvoteltuna ja kontekstisensitiivisenä kuin eri ympäristöihin yhdenmukaistettuna käytäntönä. Näin ollen tutkimuksessa ehdotetaan, että rakenteellisesti tuettu yhteistyö ja refleksiivinen vuoropuhelu opettajien kesken voivat edistää sekä alan kasvavaa erikoistumista että kestävää ammatillista kasvua yksilö- ja yhteisötasoilla. Nämä laajenevat käsitykset ja lähestymistavat voivat myös myötävaikuttaa musiikkikasvatuksen ammatillisuuden uudenlaisiin jäsennyksiin tukemalla entistä osallistavampia käytäntöjä ja ottamalla huomioon eri toimintaympäristöjä.
Under de senaste åren har uppfattningar om professionalism inom musik och musikpedagogik omförhandlats till följd av samhällsförändringar, osäkerhet och förändrade förväntningar på professionellt ansvar. Den högre musikutbildningen har därför i allt större utsträckning uppmanats att ompröva sina värderingar, etiska dimensioner och målsättningar utifrån en bredare förståelse av professionalism. Samtidigt fortsätter institutionaliserade ideal om traditionell musikalisk professionalism att prägla utbildning och undervisning, vilket kan begränsa musikutbildningens möjligheter att möta behoven i ett samhälle i förändring. Dessa spänningar blir särskilt tydliga inom framväxande professionsområden där normer och professionella identiteter fortfarande är föremål för förhandling.
Denna doktorsavhandling undersöker hur professionalism formas inom populärmusikalisk sångundervisning. Syftet är att bidra till en fördjupad förståelse av professionalism inom musikpedagogiken i ett bredare perspektiv. Populärmusikalisk sångundervisning är ett relativt ungt område inom den akademiska världen och har delvis vuxit fram utanför formella utbildningsinstitutioner. Det finns också flera olika vägar in i yrket. Samtidigt har området under senare år strävat efter att stärka sin institutionella ställning genom olika former av professionalisering. Populärmusikalisk sångundervisning utgör därmed ett relevant sammanhang för att undersöka hur professionalism formas, definieras och förhandlas inom musikutbildningen. Studien undersöker hur professionalism konceptualiseras och tar sig uttryck inom populärmusikalisk sångundervisning.
Den artikelbaserade avhandlingen består av tre sakkunniggranskade artiklar som har publicerats i internationella musikpedagogiska tidskrifter samt en sammanfattande kappa. I den första delstudien kartlades den aktuella forskningen om populärmusikalisk sångundervisning, med fokus på olika professionella förhållningssätt, teman som framträder i olika sammanhang och kunskapsluckor inom forskningsfältet. Med utgångspunkt i denna översikt utvecklades i den andra delstudien ett teoretiskt ramverk för att undersöka expanderad professionalism inom populärmusikalisk sångundervisning. Detta gjordes genom att sammanföra ämnesspecifik litteratur med aktuell professionsforskning. Den tredje delstudien genomfördes som en flerfallstudie i Finland och Sverige. Den undersökte hur professionalism uppfattas inom högre lärarutbildning i populärmusikalisk sång och hur institutionella villkor formar professionalismen inom området. Det empiriska materialet bestod huvudsakligen av semistrukturerade intervjuer med lärarutbildare inom sång, kompletterade med observationer och dokument från utbildningsinstitutionerna.
Sammantaget visar delstudierna att professionalism inom populärmusikalisk sångundervisning i hög grad formas av normativa förväntningar på kontinuerlig tvärvetenskaplig utveckling, anpassning till vetenskapliga och hälsorelaterade diskurser, lyhördhet för olika intressenters behov samt anpassning till musikbranschens krav. I praktiken tycks professionalism emellertid ofta ta sig uttryck i individualiserade former av professionalitet under förhållanden som präglas av fragmentering och professionell isolering. Lärarna behöver därför ofta förhandla om sina positioner i spänningsfyllda relationer mellan olika yrkesgrupper, samtidigt som de verkar inom institutionella strukturer och hegemonier som begränsar inkludering, mångfald och professionell dialog. Samhälleligt ansvar definieras dessutom ofta i relation till anställningsbarhet och arbetsmarknadens förväntningar snarare än som en etisk och samhällelig dimension som utvecklas inom själva yrkesområdet.
Avhandlingen argumenterar för att samtida professionalism inom populärmusikalisk sångundervisning snarare bör förstås som mångfacetterad, förhandlad och kontextkänslig än som en standardiserad praktik som ser likadan ut i olika sammanhang. Studien föreslår därför att samverkan mellan lärare, med stöd av institutionella strukturer, och en reflexiv dialog kan bidra till både ökad specialisering inom området och hållbar professionell utveckling på individuell och kollektiv nivå. En sådan bredare förståelse av professionalism och sådana arbetssätt kan också bidra till att utveckla synen på professionalism inom musikpedagogiken genom att främja mer inkluderande praktiker och öka medvetenheten om olika sammanhang där verksamheten bedrivs.
ISBN
978-952-329-436-3
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
Emojulkaisu
Lehti
Julkaisusarja
ISSN
2489-8155
DOI
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta
Avainsanat
ammatillisuuslaajeneva ammatillisuuslaulupedagogiikkalaulunopettajakoulutusrytmimusiikin koulutusmusiikin korkeakoulutuspopular music voice teachingexpanding professionalismvocal pedagogyvoice teacher educationpopular music educationhigher music educationmusiikkikasvatusammatillinen kehityspopulaarimusiikkiopetusammattilaisetopettajatprofessionalismikorkea-asteen koulutusopettajankoulutuslaulunopettajatprofessionalismi