Loisen käsitteestä taiteen institutionaalisessa kontekstissa

dc.contributor.authorHaapavaara, Louna
dc.contributor.organizationfi=Taideyliopiston Kuvataideakatemia. Nykytaiteen historian ja teorian kandidaattiohjelma|sv=Konstuniversitetets Bildkonstakademi. Kandidatprogram i samtidskonstens historia och teori|en=Uniarts Helsinki’s Academy of Fine Arts. BA Programme in Contemporary Art History and Theory|
dc.date.accessioned2026-05-21T13:37:36Z
dc.date.issued2026
dc.description.abstractTarkastelen tutkielmassani loisen käsitettä taiteen institutionaalisessa kontekstissa. Lähestyn tutkimuskohdettani sitä asuttaen, jolla tarkoitan sellaista käsitteen jäsentävää ja soveltavaa toimintaa, joka yhtäältä avaa sen piiloisia merkityksiä ja toisaalta muovaa käsitettä loisen tavoin: Käsitettä käsitellessäni se myös väistämättä muuttuu. Oletan ennalta, että loinen häiritsevänä ja keskeyttävänä osapuolena tuottaa muutosta, ja tunnustaa siten toisia tulokulmia ja olemisen tapoja. Loinen merkitsee biologisen määritelmän mukaan eliölajia, joka elää vuorovaikutussuhteessa toiseen lajiin ja hyötyy suhteesta toisen kustannuksella. Loinen on käsitteenä kuitenkin biososiaalinen, eli alunperin ihmisten keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin pohjaava, ja viittaan tutkielmassani sanalla sen biologista määritelmää laajemmin loisen kaltaisiin osapuoliin. Instituutiolla viittaan ensisijaisesti järjestäytyneisiin ja vakiintuneisiin taiteen esittämisen paikkoihin, kuten museoihin. Lainaan tutkielmassani loista käsittelevää kirjallisuutta esimerkiksi taiteen, kielitieteen ja filosofian tieteenaloilta. Lähestymistapani on samansuuntainen postkvalitatiivisen tutkimuksen kanssa, jolloin tutkielmaani johdattaa menetelmän sijaan teoriat ja käsitteet. Keskustelen erityisesti Michel Serres’n (1930-2019) teoksen Parasite (1982) keskeisimpien käsitteiden kanssa. Serres perustelee sosiaalisten, biologisten ja kommunikaatiojärjestelmien suhteiden samankaltaisuuksilla ja rinnakkaisuuksilla, kuinka ne kaikki perustuvat ulossuljettuun kolmanteen, loiseen. Parasite edustaa varhaista posthumanismia, joten luen sitä tietyn ajallisen ja kontekstuaalisen välimatkan päästä. Avaan tutkielmassani loisen käsitettä Serres’n teorian ohella parasiittisten vertauskuvien ja praktiikoiden sekä para-instituution käsitteen kautta. Käsittelen myöhemmin taiteilijapari nabbteerin teosta parahultainen isäntä (2025) loisen käsitettä vasten. Lopuksi ehdotan, että suhteessa instituutioon loinen on muutosta tuottava osapuoli, joka voi horjuttaa vakiintuneita ja pysyväksi käsitettyjä rakenteita ja käytäntöjä.
dc.format.contentfulltext
dc.identifier.urihttps://taju.uniarts.fi/handle/11111/6034
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe2026052151525
dc.language.isofin
dc.publisherTaideyliopiston Kuvataideakatemia
dc.rightsIn Copyright 1.0
dc.rights.accesslevelopenAccess
dc.subjectparasiitit
dc.subjectpostkvalitatiivinen tutkimus
dc.subject.degreeprogramfi=nykytaiteen historia ja teoria|sv=samtidskonstens historia och teori|en=Contemporary Art History and Theory|
dc.subject.otherSerres, Michel
dc.subject.ysotaide
dc.subject.ysoinstituutiot
dc.subject.ysoposthumanismi
dc.subject.ysonykytaide
dc.subject.ysomuutos
dc.subject.ysoloiset
dc.titleLoisen käsitteestä taiteen institutionaalisessa kontekstissa
dc.type.coarfi=opinnäyte (kandidaatti)|sv=lärdomsprov (kandidat)|en=bachelor thesis|
dc.type.ontasotfi=Kandidaatin tutkielma|sv=Kandidatavhandling|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Louna Haapavaara opinnäytetyö 2026.pdf
Size:
1.01 MB
Format:
Adobe Portable Document Format