Beyond disciplinary boundaries : language-aware choirs driving transformative change in music education
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Sisällysluettelo
PART I: SUMMARY OF THE DISSERTATION
1 Introduction: Changing music education in the diversifying Finnish society
2 Earlier research prompting language-awareness in a choir context
3 Expanding the lenses of activity theory: Linking individual actions, social structures, and systems change
4 Transdisciplinary methodological framework, empirical material, and ethics
5 Approaches of the sub-studies
6 Main findings and key contributions
7 Discussion
8 Conclusion
Postlude
References
II PART: THE ARTICLES INCLUDED IN THE DISSERTATION
Articles 1 – 4
Appendices
Tiivistelmä
Tämän artikkelipohjaisen väitöskirjan tavoitteena on arvioida vakiintuneita musiikkikäytäntöjä ja musiikkikasvatuksen muotoja nyky-yhteiskuntia kohtaavien, toisiinsa kytkeytyneiden haasteiden valossa sekä edistää uudelleen muotoutuvien käytäntöjen kehittämistä vastattaessa näihin laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tutkimus, johon yhdistyy käytännön toimijuus (practitioner inquiry), luo uuden, ylialaisen (transdisciplinary) ja systeemitietoisen lähestymistavan musiikkikasvatukseen tarkastelemalla monikielisiä ja kulttuurienvälisiä kuoroja, joissa toisen kielen (suomi) oppiminen on integroitu kuorokäytäntöön aikuisina Suomeen muuttaneiden kuorolaisten sosiaalisten tarpeiden ja toiveiden pohjalta. Tutkimus kysyy: Miten toisen kielen (suomi) oppimista voidaan tukea monikielisissä kuoroissa? ja Millaista uutta näkemystä kielitietoinen kuorotoiminta voi tuottaa musiikkikasvatuksen ajatteluun ja toimintaan?
Menetelmällisesti eksploratiivinen tutkimus nojaa toiminnan teoriaan, jota on täydennetty myös systeemipraksiksen (systems praxis) teoretisoinnilla, mahdollistaen yksilöllisen toiminnan, sosiaalisten rakenteiden ja yhteiskunnallisten muutosten yhteenkytkemisen. Moni- ja sekamenetelmällisiä lähestymistapoja käyttäen ilmiötä tarkastellaan eri näkökulmista. Tutkimusaineisto koostuu 24 puolistrukturoidusta 11 kuorolaisen ja toisen kielen opettajan yksilöhaastattelusta (alku-, väli- ja loppuhaastattelut), 57 fonologiatestistä (esi- ja jälkitestit), tutkija-kuoronjohtajan päiväkirjasta, kenttämuistiinpanoista ja videoaineistosta, johon kuuluu 18 videota opetustilanteista, yhdestä konsertista sekä virtuaalikuoroesityksestä. Tulokset on raportoitu neljässä vertaisarvioidussa kansainvälisessä artikkelissa, jotka perustuvat neljään alatutkimukseen ja tutkimuskysymykseen.
Tutkimustulokset osoittavat, että kielitietoinen lähestymistapa kuorotoiminnassa tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia tukea toisen kielen oppimista, edellyttäen kuitenkin kuoronjohtajalta ammatillisten rajojen ylittämistä. Kuorotoiminnan kaksoismerkitys kahden erillisen toimintajärjestelmän – kielen oppimisen ja merkityksellisten musiikillisten kuorokokemusten – yhdistyminen voi monin tavoin edistää fonologista prosessointia ja puhutun kielen kokonaisvaltaista tuottamista sekä lisätä rohkeutta käyttää kieltä uusissa konteksteissa. Samalla tulokset ilmentävät myönteisiä muutoksia sosiaalisessa, kulttuurisessa ja yhteiskunnallisessa osallisuudessa sekä arjen aktiivisessa kansalaisuudessa. Analyysi osoittaa, kuinka ylialaisuus (transdisciplinarity) haastaa totuttuja toimintatapoja ja vakiintuneita periaatteita niin musiikillisiin käytäntöihin kuin kielenoppimiseen liittyen sekä muokkaa uudelleen historiallista taidetta taiteen vuoksi -ajattelua ja musiikkikasvatuksessa vallitsevia praxis-käsityksiä. Tutkimus laajentaa ymmärrystä musiikin ammatillisuudesta tuomalla kestävyysajattelusta nousevat ylialaiset siirtymät ja systeemitietoisuuden osaksi ammatillisia käytäntöjä, jotta ne voisivat paremmin vastata yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.
This article-based doctoral dissertation aims to contribute to reconsidering established musical practice and forms of music education in the face of the interconnected challenges of contemporary societies, and to promote new, reconfigured practices that address wider societal challenges. The objective of the practitioner inquiry is to generate new understanding of transdisciplinary and systems-aware approach in music education through an intercultural, multilingual choir practice that integrates music and second-language learning, acknowledging the direct social needs and wishes of the participants who have migrated to Finland as adults. This dissertation asks: How can second-language (Finnish) learning be supported within a multilingual choir practice? What new insights can a language-aware choir generate for music educational thinking and actions?
Methodologically, the explorative research is grounded in activity theory and the idea of activity systems, being further informed by the theorisation of systems praxis, which together enable the linking of individual actions and broader social structures, as well as the communication of social changes. Multimethod and mixed-methods approaches are used to explore the phenomenon from diverse angles. The research materials comprise 24 semi-structured pre-, middle- and post-interviews with 11 choir participants and a second-language teacher, 57 Phonology pre- and post-tests, a researcher’s journal, field notes and material, and 18 videos of choir rehearsals, one concert, and a virtual choir performance. The findings have been reported in four peer-reviewed international articles, each based on a distinct sub-study and sub-questions.
The findings demonstrate that a language-aware approach in a choir has multiple potentials to support second-language learning, but requires music educators to move beyond professional boundaries. They show how a double meaning when integrating two distinct activity systems – language learning and meaningful musical experiences in a choir – can improve phonological processing and the production of spoken language in various ways, as well as encourage overall language use in new social contexts, while simultaneously fostering positive transformations in cultural, social, and societal participation and active citizenship in everyday life. The analysis illustrates how transdisciplinarity disrupts habitual actions and established principles of both musical practices and language learning, reconstructing the historical idea of art for art’s sake as well as the dominant notions of praxis in music education. The research contributes to the expanding understanding of music professionalism by arguing for sustainability-linked transdisciplinary transitions and systems awareness for professional practice to better respond to the new needs of society.
ISBN
978-952-329-432-5
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
Emojulkaisu
Lehti
Julkaisusarja
ISSN
2489-8155
DOI
Avainsanat
systeeminen muutosylialaisuussystems changesystems praxistransdisciplinaritymusiikkikasvatusoppiminenkuorotkieli ja kieletkuoromusiikkitoinen kieliopetusmonikielisyyssuomi toisena kielenätoiminnan teoriaactivity theorychoirs (music)second languagemusic educationFinnish as a second languagemultilingualism