Onko sukupuolella väliä? : näkökulmia länsimaisen taidemusiikin tasa-arvokysymyksiin suomalaisessa musiikinalan korkeakoulutuksessa

Abstract

Kirjallisessa työssä Onko sukupuolella väliä? – näkökulmia länsimaisen taidemusiikin tasa-arvokysymyksiin suomalaisessa musiikinalan korkeakoulutuksessa tarkoituksenani on esiintuoda sukupuolittuneen epätasa-arvon rakentumista länsimaisen taidemusiikin koulutuksessa. Pyrin analysoimaan pedagogisia prosesseja, joiden kautta tuotetaan ja ylläpidetään sukupuolieroa ja sukupuolittuneita valtasuhteita.

Esitän kaksi katsausta musiikin korkeakoulutuksen sukupuolittuneisiin rakenteisiin: 1) Tarkastelen, miten sukupuolittunut epätasa-arvo ilmenee Sibelius-Akatemian jousten aineryhmän koulutuskäytännöissä, kuten taiteellisiin tasosuorituksiin kuuluvissa oppimateriaaleissa ja ohjelmistoluetteloissa sekä musiikin historian opetuksessa ja miten nämä käytännöt heijastavat länsimaisen taidemusiikin kentällä vallitsevia sukupuolittuneita rakenteita. 2) Pyrin kuvaamaan, miten länsimaisen taidemusiikkikulttuurin sukupuolittunut epätasa-arvo on vaikuttanut omaan kokemukseeni, taiteelliseen ajatteluuni ja identiteettiini muusikkona.

Tutkielmani on taiteilijalähtöinen ja siten lähtökohtaisesti monimenetelmäinen ja itsereflektiivinen. Tutkimuksen viitekehyksen muodostavat filosofi Lydia Goehrin (1992) teoria romantisoidun teoskäsityksen institutionalisoidusta keskeisyydestä länsimaisen taidemusiikin käytännöissä, filosofi Judith Butlerin (1990) teoria sukupuolen toistosta ja sosiologi Beverley Skeggsin (1997) teoriat sosiaalisen identiteetin muodostumisesta.

Esitän, että sukupuolisen epätasa-arvon ilmeneminen länsimaisen taidemusiikin koulutuksessa on rakenteellinen ongelma, joka tulisi tiedostaa opetussisältöjä laatiessa. Pedagogiset käytännöt kierrättävät stereotyyppisiä sukupuolisuuden määreitä, jotka välittävät usein hyvin normatiivista kuvaa sukupuolisuudesta ja (hetero)seksuaalisuudesta. Sibelius-Akatemian Jousten aineryhmässä instrumenttiopetus keskittyy edelleen romantisoidun teoskäsitteen ja kanonisoitujen ”suurmiesten” säveltämien, standardisoitujen teosten ympärille.

In my written thesis Does gender matter – perspectives on equality issues in Western art music in Finnish higher education in music, my aim is to highlight gendered structures in the Western art music education. I aim to analyze the pedagogical processes that produce and maintain gender differences and gendered power relations.

I present two reviews of the gendered structures in classical music education: 1) I examine how gender inequality is constructed in the educational practices of the Sibelius Academy Strings Department, and how these practices reflect the gendered structures prevailing in the field of Western art music. 2) I seek to describe how the gendered inequality of Western art music culture has influenced my own experience, artistic thinking and identity as a musician.

My research is artist-oriented, self-reflected and represents the field of artistic research. As a framework for the research, I use philosopher Lydia Goehr's (1992) theory on the institutionalized centrality of the musical work-concept in Western art music practices, as well as philosopher Judith Butler's (1990) theory on the reproduction of gender and sociologist Beverley Skeggs' (1997) theories of formation of social identity.

I argue that the manifestation of gender inequality in Western classical music education is a structural problem that should be acknowledged when developing educational content.

Musical practices recycle stereotypical gender definitions, which often convey a very normative image of gender and (hetero)sexuality. In the Strings Department of the Sibelius Academy, instrumental teaching still focuses on the romanticized concept of a musical work and thus certain standardized works composed by canonized male composers.