Arjen, aatteiden ja rakenteiden kosketuskohtia : Ingeborg Hymander, Aline Ahlfors ja Antonie Leontjeff Helsingin Musiikkiopiston pedagogisen kulttuurin rakentajina 1900-luvun vaihteessa

Abstract

Artikkelimme valaisee Helsingin Musiikkiopiston (Helsingfors Musikinstitut) eli Taideyliopiston Sibelius-Akatemian edeltäjän alkuvaiheita ja erityisesti laitoksen kolmen pitkäaikaisen pianopedagogin, Ingeborg Hymanderin (1865–1938), Aline Grönqvistin (myöhemmin Ahlfors, 1865–1920) ja Antonie Leontjeffin (1861–1922) toimintaa. Pitkään vallinneen musiikinhistorian kaanonin puitteissa keskeisiksi tekijöiksi on ollut tapana nostaa tietyt säveltäjät ja kansainvälistä mainetta nauttineet esittäjät. Suomalaisen pianonsoittokulttuurin kehityksen alkuvaiheilta korostetaan ulkomaisten tähtiopettajien merkitystä, vaikka heidän työpanoksensa täällä jäi useimmiten lyhyeksi. Heistä kuuluisin oli Ferruccio Busoni (1866–1924), jonka vaikutusta maamme musiikkielämään on painotettu monissa tutkimuksissa ja muissa kirjoituksissa. Artikkelimme täyttää ja täydentää tähänastisen musiikintutkimuksen jättämiä aukkoja nostamalla esiin unohdettuja pedagogeja ja selvittämällä, miten arjen käytännöt ja aikakauden yleiset aatteet kohtasivat heidän toiminnassaan. Artikkeli kytkeytyy samalla suomalaisen musiikkitieteen viimeaikaisiin keskusteluihin, jotka ovat kohdistuneet muun muassa musiikin sukupuolihistoriaan ja 1900-luvun vaihteen molemmin puolin vaikuttaneisiin naispuolisiin säveltäjiin. Tarkoituksemme on tuottaa täydentävää tietoa musiikkikulttuurimme rakentumisesta ja nostaa esiin opetuskäytäntöjen juurruttajia työ- ja elinympäristössään.