Facilitating arts-based methods in elderly care : a multiple case study on organizations

Abstract

Taidelähtöisten menetelmien käyttö osana ikäihmisten hoitoa on lisääntynyt runsaasti viime vuosina. Kahden erilaisen työkulttuurin kohtauspaikka on herättänyt kiinnostusta myös tutkimuksessa: taiteen ja hyvinvoinnin yhteyksiä sekä taidelähtöisiä menetelmiä on tutkittu runsaasti, mutta hallinnollinen puoli on saanut vain vähän huomiota. Tässä tutkielmassa selvitetään ikäihmisille suunnattujen taidelähtöisten menetelmien ja kulttuuripalveluiden fasilitointia kolmessa suomalaisessa kuntaorganisaatioissa. Tapaustutkimus selvittä fasilitaattoreiden työn organisoimista ja etsii työtä mahdollistavia ja estäviä rakenteita kuntaorganisaatioista. Menetelminä käytettiin teemahaastatteluja sekä organisaatioiden dokumentaatiota. Teoreettinen viitekehys käsittelee taidelähtöisten menetelmien käyttöä ikäihmisten parissa sekä organisaatiorakenteiden muodostumista. Tärkeimmät löydökset osoittavat, että fasilitaattoreiden työn muodolliset rakenteet ovat vaatimattomia, ja tätä kompensoidaan epämuodollisilla rakenteilla. Mahdollistavia rakenteita ovat fasilitaattoreiden työkuvan vakiinnuttaminen, moniammatillisen yhteistyön muodollinen tukeminen, johdon tuen myötä luotu legitimiteetti sekä monipuolinen rahoituspohja. Estäviä rakenteita ovat puutteellinen tuki sektorien väliseen kommunikaatioon, vaillinaiset muodolliset rakenteet sekä rahoituksen niukkuus. Koska taidelähtöisten menetelmien käyttö osana ikäihmisten hoitoa kehittyy koko ajan, tulisi alan hallinnollisia käytäntöjä tutkia tarkemmin.

Professional use of arts-based methods in elderly care has increased greatly in recent years. As a meeting between two intrinsically different work cultures, the intersection of arts and health has sparked the interest of researchers when it comes to methods and causalities, but less focus has been given to the managerial aspects. This thesis presents a multiple case study of the facilitation of arts-based elderly care in three Finnish municipal organizations. It focuses on the ways in which the work of facilitators is organized in arts-based elderly care. More specifically, it examines the enabling and disabling factors found in municipal organizations using semi-structured interviews and organizational documents. The theoretical framework is built on the investigation of research on arts-based methods in elderly care and in the structuring of organizations. The main findings of the study propose that the formal structuring of the work of facilitators is modest, and that informal structures are used to compensate for the lack of formal ones. The enabling factors for successfully facilitating arts-based elderly care in municipal organizations include formal establishment of facilitator positions, formally supported multi-professional collaboration, creation of legitimacy through commitment from management and a diverse funding base. Disabling factors include lack of formal support for communication between sectors, inadequate formal structure and scarce funding. As the field of arts-based methods in elderly care is still evolving, the managerial aspects of the field should be investigated in more detail.