Konserttiharmonikan soinnilliset ja soittotekniset ominaisuudet
Kujala, Veli (2010)
Kujala, Veli
Sibelius-Akatemia
2010
Tohtoritutkinto. Taiteilijakoulutus
DocMus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201010222623
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201010222623
Kuvaus
Taiteilijakoulutuksen tohtorintutkintoon liittyvä kirjallinen työ.
Tiivistelmä
Kirjallisen työni tarkoitus on tutustuttaa säveltäjät ja muut asiasta kiinnostuneet konserttiharmonikan tarjoamiin mahdollisuuksiin. Konserttiharmonikka on taidemusiikkisoittimena varsin nuori. Sen nykyinen muoto vakiintui vasta noin 40 vuotta sitten. Kirjallinen työni käsittelee Suomessa yleisintä konserttiharmonikkamallia eli convertor-järjestelmällä varustettua näppäinharmonikkaa.
Toisessa luvussa käyn yksityiskohtaisesti läpi konserttiharmonikan rakenteen ja mekaanisen toimintaperiaatteen. Kolmas luku käsittelee harmonikan ääntä, sen muodostumista ja siihen liittyviä akustisia ilmiöitä kuten kombinaatiosäveliä ja intensiteettiä. Spektrianalyysit demonstroivat eri äänikertojen äänenvärejä ja niiden eroavaisuuksia toisiinsa. Lisäksi tarkastelen luvussa lyhyesti soittimen virittämisen perusperiaatteita. Neljäs luku keskittyy soittimen äänialaan, äänikertoihin ja notaatioon. Olen myös tehnyt joitakin harmonikalle kirjoitettavaan tekstuuriin liittyviä huomioita, jotka perustuvat luvussa kolme esiteltyihin soittimen akustisiin ilmiöihin.
Viidennessä luvussa esittelen konserttiharmonikan soittotekniikan ja eri sormiojärjestelmät. Kuudennessa luvussa käydään läpi konserttiharmonikan soittotekniset elementit ja efektit mahdollisimman seikkaperäisesti. Enimmäkseen aikamme suomalaisesta harmonikkamusiikista poimittujen nuottiesimerkkien avulla kuvaillaan soittoteknisten elementtien ja efektien käytännön sovellutuksia.
Seitsemäs luku käsittelee konserttiharmonikan kehittelemistä ja erityisesti tohtorintutkintoni aikana valmistunutta neljäsosasävelaskelharmonikkaa, sen äänialaa ja soittotekniikkaa. Kyseinen instrumentti on toistaiseksi ainut laatuaan ja se on herättänyt kovasti mielenkiintoa säveltäjien keskuudessa. Liitteenä on tohtorintutkintoni aikana soittamieni konserttien ohjelmat sekä konserttiharmonikan ja neljäsosasävelaskelharmonikan näppäinkaaviot.
Toisessa luvussa käyn yksityiskohtaisesti läpi konserttiharmonikan rakenteen ja mekaanisen toimintaperiaatteen. Kolmas luku käsittelee harmonikan ääntä, sen muodostumista ja siihen liittyviä akustisia ilmiöitä kuten kombinaatiosäveliä ja intensiteettiä. Spektrianalyysit demonstroivat eri äänikertojen äänenvärejä ja niiden eroavaisuuksia toisiinsa. Lisäksi tarkastelen luvussa lyhyesti soittimen virittämisen perusperiaatteita. Neljäs luku keskittyy soittimen äänialaan, äänikertoihin ja notaatioon. Olen myös tehnyt joitakin harmonikalle kirjoitettavaan tekstuuriin liittyviä huomioita, jotka perustuvat luvussa kolme esiteltyihin soittimen akustisiin ilmiöihin.
Viidennessä luvussa esittelen konserttiharmonikan soittotekniikan ja eri sormiojärjestelmät. Kuudennessa luvussa käydään läpi konserttiharmonikan soittotekniset elementit ja efektit mahdollisimman seikkaperäisesti. Enimmäkseen aikamme suomalaisesta harmonikkamusiikista poimittujen nuottiesimerkkien avulla kuvaillaan soittoteknisten elementtien ja efektien käytännön sovellutuksia.
Seitsemäs luku käsittelee konserttiharmonikan kehittelemistä ja erityisesti tohtorintutkintoni aikana valmistunutta neljäsosasävelaskelharmonikkaa, sen äänialaa ja soittotekniikkaa. Kyseinen instrumentti on toistaiseksi ainut laatuaan ja se on herättänyt kovasti mielenkiintoa säveltäjien keskuudessa. Liitteenä on tohtorintutkintoni aikana soittamieni konserttien ohjelmat sekä konserttiharmonikan ja neljäsosasävelaskelharmonikan näppäinkaaviot.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1505]