Laulun tasosuoritusten arviointi Sibelius-Akatemiassa
Lukkari-Lohi, Aliisa (2012)
Lukkari-Lohi, Aliisa
Sibelius-Akatemia
2012
Tutkielma
kirkkomusiikki ja urut
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923861
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2018050923861
Tiivistelmä
Laulun tasosuoritusten arviointi toteutetaan lautakunta-arviointina, joka on tyypillinen musiikkioppilaitosten arvioinnin muoto. Tämän tutkielman tavoitteena on saada monipuolista laadullista tietoa laulun tasosuoritusten arviointikriteereistä ja lautakunta-arvioinnista arviointimuotona. Tutkielma valottaa arviointimuotoon liittyviä ongelmakohtia ja kehittämistarpeita.
Teoriaosuus käsittelee arvioinnin lajeja ja tehtäviä, eettisiä periaatteita, sekä arvioinnin kehittymistä ja sen kehittämistä, musiikkiesityksen arviointia ja laulamisen eri osa-alueita. Teoriaosuus valaisee erilaisia oppimiskäsityksiä ja niiden vaikutusta arviointitapoihin.
Tutkimuskysymykseni koskevat laulun arviointikriteereitä ja lautakunta-arviointia tasosuoritusten yhteydessä, sekä arvioinnin kehittämistarpeita ja kirjallisen kriteeristön julkaisemista. Auditointiraportti (2010) edellytti Sibelius-Akatemialta opiskelija-arvioinnin arviointikriteereiden pohdintaa ja läpinäkyvyyttä. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan tähän laulun arvioinnin osalta.
Tutkimustuloksia ovat laulun arviointikriteerit, jotka jaetaan seitsemään osioon: ääneen, tekniikkaan, ohjelmaan, musikaalisuuteen, artikulaatioon ja fonetiikkaan, taiteellisuuteen ja yleiskuvaan. Arviointikriteerit on myös laadittu jokaiselle tasosuoritustasolle erikseen. Lautakuntatyöskentelyn kehittymistä ja nykytoteutusta kuvataan. Ongelmakohtina nähdään arvioinnin jonkinasteinen subjektiivisuus, kollegan työn arvioiminen ja oppimiskäsitysten muutoksesta johtuvat ristiriidat arvioijien ajatusten ja arvioinnin institutionaalisen toteutuksen välillä. Lautakunta-arvioinnin kehittämisehdotuksia olivat ulkopuolisen arvioijan käyttö, arvioinnin ajankohdan pohdinta ja arvioinnin laadun pohdinta, mm. kirjallista arviointia lisäämällä. Kaikki tutkittavat ovat valmiita kirjallisten arviointikriteereiden julkaisemiseen, mikä lisäisi arvioinnin validiutta ja reliaabeliutta. Tasosuorituskäytäntö pohjautuu behavioristiseen oppimiskäsitykseen, mutta laulun lehtoreiden ajatukset ovat konstruktivistisia eli on tarve ottaa arvioinnissa huomion oppimiseen liittyviä asioita, joita nyt arviointimuoto ei mahdollista huomioon otettavaksi.
Teoriaosuus käsittelee arvioinnin lajeja ja tehtäviä, eettisiä periaatteita, sekä arvioinnin kehittymistä ja sen kehittämistä, musiikkiesityksen arviointia ja laulamisen eri osa-alueita. Teoriaosuus valaisee erilaisia oppimiskäsityksiä ja niiden vaikutusta arviointitapoihin.
Tutkimuskysymykseni koskevat laulun arviointikriteereitä ja lautakunta-arviointia tasosuoritusten yhteydessä, sekä arvioinnin kehittämistarpeita ja kirjallisen kriteeristön julkaisemista. Auditointiraportti (2010) edellytti Sibelius-Akatemialta opiskelija-arvioinnin arviointikriteereiden pohdintaa ja läpinäkyvyyttä. Tämä tutkielma pyrkii vastaamaan tähän laulun arvioinnin osalta.
Tutkimustuloksia ovat laulun arviointikriteerit, jotka jaetaan seitsemään osioon: ääneen, tekniikkaan, ohjelmaan, musikaalisuuteen, artikulaatioon ja fonetiikkaan, taiteellisuuteen ja yleiskuvaan. Arviointikriteerit on myös laadittu jokaiselle tasosuoritustasolle erikseen. Lautakuntatyöskentelyn kehittymistä ja nykytoteutusta kuvataan. Ongelmakohtina nähdään arvioinnin jonkinasteinen subjektiivisuus, kollegan työn arvioiminen ja oppimiskäsitysten muutoksesta johtuvat ristiriidat arvioijien ajatusten ja arvioinnin institutionaalisen toteutuksen välillä. Lautakunta-arvioinnin kehittämisehdotuksia olivat ulkopuolisen arvioijan käyttö, arvioinnin ajankohdan pohdinta ja arvioinnin laadun pohdinta, mm. kirjallista arviointia lisäämällä. Kaikki tutkittavat ovat valmiita kirjallisten arviointikriteereiden julkaisemiseen, mikä lisäisi arvioinnin validiutta ja reliaabeliutta. Tasosuorituskäytäntö pohjautuu behavioristiseen oppimiskäsitykseen, mutta laulun lehtoreiden ajatukset ovat konstruktivistisia eli on tarve ottaa arvioinnissa huomion oppimiseen liittyviä asioita, joita nyt arviointimuoto ei mahdollista huomioon otettavaksi.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1557]