Oskar Merikannon kansalliset aatteet : Merikannon musiikkijuhlatoiminta sekä ooppera Pohjan neiti ja kuorolaulut venäläistämiskauden laulu- ja soittojuhlien ohjelmissa

Abstract

Oskar Merikanto's national ideals : Merikanto's music festival activities, the Pohjan neiti (Maiden of the North) opera and choral music in the song and instrumental music festival programmes during the Era of Russification.

Tutkimuksessa selvitettiin Oskar Merikannon osallistumista Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlatoimintaan ja paikallisille laulu- ja soittojuhlille sekä hänen suhdettaan Kansanvalistusseuran taustalla vaikuttaneen fennomaanisen suomalaisuusliikkeen edustamiin aatteisiin. Merikannon säveltämien, venäläistämiskauden poliittiseen tilanteeseen kantaa ottaneiden kuorolaulujen osalta selvitettiin liittyivätkö ne hänen ajatteluunsa vai olivatko ne vain ns. tilausteoksia. Lisäksi selvitettiin millainen tapahtuma valtakunnallinen laulu- ja soittojuhla oli ensimmäisen suomenkielisen oopperan esityspaikkana. Pohjan neiti -oopperaan liittyi myös kysymys siitä miksi teosta ei kantaesitetty Suomalaisessa teatterissa vuonna 1899 päättyneen oopperakilpailun jälkeen.

Oskar Merikannon aatteiden tutkiminen oli hänen toimintansa tulkintaa ja hänen toiminnastaan tehtyjä päätelmiä tutkimukseen valituissa konteksteissa.

Tutkimuskysymyksiin liittyvä venäläistämiskausi tarkoitti ajanjaksoa, jolloin Suomen autonomista suuriruhtinaskuntaa liitettiin lainsäädännön ja erilaisten hallinnollisten määräysten keinoin tiukemmin osaksi Venäjää. Venäläistämiskausi alkoi vuonna 1890 annetulla postimanifestilla ja jatkui vuoteen 1917.

Oskar Merikanto oli yhteiskunnallisesti aktiivinen henkilö, joka toteutti aatteitaan työssään. Merikanto sävelsi kuoroille isänmaallisia ja perustuslaillisen ryhmittymän aatteita edustaneita teoksia. Laulujuhlatyössä Oskar Merikanto noudatti musiikillisen kansansivistyksen periaatettaan, jossa hän musiikkityön keinoin toteutti fennomaanien kansansivistyksellisiä tavoitteita. Merikannon nuorisoseurojen ja paikallisten lauluseurojen hyväksi tekemä työ vastasi myös perustuslaillisen vastarintaliike Kagaalin esittämiä tavoitteita maaseudulla asuvien ihmisten poliittiseksi aktivoimiseksi.

Tutkimuksen yhteydessä löytyi kolme Merikannon kuoroteosta, jotka eivät ole esiintyneet aiemmissa tutkimuksissa: Kansan marssi, Koiton marssi ja Epilogi sankarien muistolle Lapuan tappelun 100-wuotisjuhlaan. Tutkimuksen yhteydessä löytyi myös L.N. Achtén laatima Pohjan neiti -oopperaan liittyvä käsikirjoitus, joka toi uutta tietoa oopperan libreton valmistumisesta.

Vuonna 1899 päättyneeseen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran oopperakilpailuun liittyvän aineiston perusteella voitiin päätellä, että Pohjan neidin kantaesitystä ei järjestetty Suomalaisessa teatterissa, vaikka se kilpailun sääntöjen mukaan olisi ollut mahdollista, palkintolautakunnan kielteisen suhtautumisen vuoksi. Oopperan kantaesitys Oskar Merikannon johdolla oli vuonna 1908 Viipurin teatterissa Kansanvalistusseuran laulu- ja soittojuhlilla. Pohjan neidin esityksistä teatterissa ja erityisesti juhlakentällä tuhansille kuulijoille muodostui kansallinen manifestaatio.