Sonaattiekspositio odotusten ja jännitteiden leikkikenttänä : muodon ja äänenkuljetuksen tarkastelua kolmessa Haydnin 1790-luvun sonaattiekspositiossa
Oinas, Cecilia (2007)
Sibelius-Akatemia
2007
Tutkielma
sävellys ja musiikinteoria
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200911022307
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200911022307
Kuvaus
Kuvailun perusta: Nimeke julkaisun nimiönäytöltä.
Tiivistelmä
Tutkielma käsittelee kolmea Joseph Haydnin 1790-luvun sonaattimuotoista ensimmäistä osaa pianotrioista D-duuri (Hob. XV/24), Es-duuri (XV/30) sekä jousikvartetosta F-duuri (op. 74/2). Analyysissa käsitellään osien ekspositioita eli esittelyjaksoja, joiden harmonis-lineaarista liikettä kuvataan Schenker-analyysin avulla. Tämän lisäksi ekspositioita tarkastellaan James Hepokosken ja Warren Darcyn sonaattiteorian käsitteistöllä.
Kaikkien kolmen tutkimuskappaleen sivuteemaryhmä alkaa pääteemalla tai sen variantilla, mitä kutsutaan usein monotemaattisuudeksi. Tutkielmassa tarkastellaankin sitä, vaikuttaako osien monotemaattisuus jollain tavalla muodon jäsentymiseen. Toinen tärkeä tarkastelun kohde on se, miten ekspositioissa leikitellään transitorisen jakson aikana pääsävellajin ja sivusävellajin puolilopukkeiden käytöllä aloittaa sivusävellajin alue.
Analyysien perusteella tutkielman pianotriot ovat samankaltaisia pääsävellajin puolilopukkeen käytön puolesta siinä mielessä, että ensimmäinen puolilopukepysähdys on voimakas ele, joka ei kuitenkaan vielä onnistu avaamaan sivusävellajin aluetta. F-duuri-kvartetto on puolestaan rakentunut eri tavalla: tämä ilmenee muun muassa useampien pääsävellajin dominanttipedaalien käytöllä, joiden dynaaminen luonne heikkenee joka kerralla. Kaikki ekspositiot siirtyvätkin lopulta sivusävellajin alueelle konventionaalisemman sivusävellajin puolilopukkeen kautta.
Yhteistä kaikissa ekspositioissa on myös se, että sivusävellajin alueella ei saavuteta rakenteellisesti sulkevaa V-I-kadenssia vielä ensimmäisellä kerralla äänenkuljetuksen näkökulmasta. Eräs syistä voi olla se, että pääteemalla avatuva sivusävellajin alue on eräänlainen 'välietappi', jolloin vasta uuden materiaalin ilmaantuminen antaa sulkevamman vaikutelman.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että pääsävellajin puolilopukkeen käyttö on merkki jollain tavalla poikkeuksellisesti etenevästä ekspositiosta. Myös osien monotemaattisuus näyttäisi vaikuttavan muodon jäsentymiseen, eksposition sivusävellajin alueen lisäksi myös kertausjaksoissa.
Kaikkien kolmen tutkimuskappaleen sivuteemaryhmä alkaa pääteemalla tai sen variantilla, mitä kutsutaan usein monotemaattisuudeksi. Tutkielmassa tarkastellaankin sitä, vaikuttaako osien monotemaattisuus jollain tavalla muodon jäsentymiseen. Toinen tärkeä tarkastelun kohde on se, miten ekspositioissa leikitellään transitorisen jakson aikana pääsävellajin ja sivusävellajin puolilopukkeiden käytöllä aloittaa sivusävellajin alue.
Analyysien perusteella tutkielman pianotriot ovat samankaltaisia pääsävellajin puolilopukkeen käytön puolesta siinä mielessä, että ensimmäinen puolilopukepysähdys on voimakas ele, joka ei kuitenkaan vielä onnistu avaamaan sivusävellajin aluetta. F-duuri-kvartetto on puolestaan rakentunut eri tavalla: tämä ilmenee muun muassa useampien pääsävellajin dominanttipedaalien käytöllä, joiden dynaaminen luonne heikkenee joka kerralla. Kaikki ekspositiot siirtyvätkin lopulta sivusävellajin alueelle konventionaalisemman sivusävellajin puolilopukkeen kautta.
Yhteistä kaikissa ekspositioissa on myös se, että sivusävellajin alueella ei saavuteta rakenteellisesti sulkevaa V-I-kadenssia vielä ensimmäisellä kerralla äänenkuljetuksen näkökulmasta. Eräs syistä voi olla se, että pääteemalla avatuva sivusävellajin alue on eräänlainen 'välietappi', jolloin vasta uuden materiaalin ilmaantuminen antaa sulkevamman vaikutelman.
Tutkielman johtopäätöksenä on, että pääsävellajin puolilopukkeen käyttö on merkki jollain tavalla poikkeuksellisesti etenevästä ekspositiosta. Myös osien monotemaattisuus näyttäisi vaikuttavan muodon jäsentymiseen, eksposition sivusävellajin alueen lisäksi myös kertausjaksoissa.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1548]