Throws of dice : between experience and explanation
Halonen, Henna-Riikka (2019)
Halonen, Henna-Riikka
2019
978-952-353-404-9
Kuvataiteen tohtorin opinnäyte
Väitöskirja
Kuvataiteen tohtoriohjelma
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-404-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-404-9
Tiivistelmä
Kuvataiteen tohtorin opinnäytetyöni on spekulatiivinen ja tilallinen konstruktio, vaihtoehtoinen labyrinttimainen infrastruktuuri, joka on rakennettu sekä siihen sisältyvien taideteosten varaan että vastauksena niille.
Taideteokset ja tekstit, joiden suhde kehysteokseensa on jännitteinen, vuotavat konstruktion seinien läpi sekä toimivat fyysisen kolmiulotteisen pohjapiirroksen ympäristössä. Tämä rakenne tuo opinnäytetyön näkyväksi tilapäisessä kokemuksellisessa muodossa, mahdollistaen uudelleen tulkinnan ja mukautumisen tuleviin konteksteihin. Labyrinttimainen rakenne sallii tutkimuksen liikkua eri suuntiin, minkä johdosta voimme tarkastella kirjoittamisen moninaisia näkökulmia ja tapoja. Nämä näkökulmat ja tavat muodostavat itse kertomuksen sekä sitä mahdollisesti tukevat infrastruktuurit.
Tutkimusprojektini luo tilaa ajattelulle, mielikuvitukselle ja vastarinnalle toimien taiteellisen, sosiaalisen ja poliittisen sitoutumisen strategiana sekä reaktiona valitsevaan vastakkainasettelujen olotilaan, jossa eri positioita lisääntyvästi yksinkertaistetaan ja luokitellaan. Tutkimus sekoittaa kielen perinteisiä funktioita tavoitteenaan tehdä näkyviksi vallan dynamiikka sekä infrastruktuurit, jotka muovaavat maailmaamme. Vallan käsite on tässä kaksijakoinen, toisaalta tutkimus käsittelee inhimillisten vuorovaikutussuhteiden ja kannanottojen monisäikeisyyttä suhteessa hegemonisiin valtarakenteisiin sekä toisaalta visuaalisuuden ja verbaalisuuden sekä kokemuksen ja affektin välisiä suhteita.
Tutkimus tarkastelee monia vallitsevaa olotilaa määrittäviä piirteitä. Näitä ovat nopeatahtinen ja verkottunut maailmantalous, valtioiden harjoittama kontrolli sekä kulttuurin luokittelu ja poissulkeminen. Taiteellisessa tutkimuksessa (ja verkottuneessa maailmassa ylipäänsä) on usein tapana taivuttaa monisyiset ilmiöt yhteen ja samaan muottiin ja kaiken kattavan näkemyksen alle. Tässä työssä strategiana on kuitenkin pyrkiä eroon reduktiivisesta tavasta muodostaa teorioita ja sen sijaan purkaa kategorioiden välisiä hierarkkisia suhteita. Opinnäytetyöni ottaa osaa myös osallistavan taiteen käytäntöjä koskevaan keskusteluun, ja kaventaakseni kuilua kielen ja kuvataiteen välillä hyödynnän yhtäläisyyksiä ja eroja, jotka syntyvät kirjallisuuden, kuvataiteen ja digitaalitekniikan virtuaalisissa maailmoissa. Käytän tutkimuksessani spekulatiivisen fiktion, erityisesti ranskalaisen uuden romaanin (le nouveau roman), kirjallisia strategioita.
Käyttämällä sattumaa, paradokseja (aporiaa) ja epävarmuutta ohjaavina periaatteina ja paljastavina työkaluina tämä tutkimus pyrkii kampeamaan havaitsemisen ja kielen pois totutuilta urilta korostamalla absurdiutta ja affektiivisuutta merkitysten sijaan. Tämä projekti tutkii jatkuvasti omia rajojaan ja peilaa osallisuuttaan sosiaalisiin ja poliittisiin rakenteisiin ja näin ollen pyrkii luomaan tai ennakoimaan uusia olemassaolon tapoja.
Aukot ja tuntemattomat tekijät kerronnan rakenteessa vaativat lukijalta/katsojalta aktiivista osallistumista. Liikkuminen solmumaisten yhdyskohtien ja erilaisten ajallisuuksien kautta ehdottaa vaihtoehtoisia ja laajenevia tapoja nähdä ja luoda taidetta sekä tutkia sitä.
Tutkimushankkeen kehysrakenteena toimii installaatio/performanssini The Pow(d)er of Fear (2014), josta muodostuu työlle sekä labyrintin pohja että kertomus.
Tämän lähestymistavan tavoitteena ei ole tarkastella teosta retrospektiivisesti, vaan tarjota sen kautta spekulatiivisia, uudelleen ja toisin kirjoittamisen reittejä ja uusia ovia muihin teoksiin ja maailmoihin tuomalla esiin narratiivisia ja teoreettisia säikeitä, jotka avaavat uusia näköaloja, kiinnostuksen kohteita, aikoja ja tiloja. Muut rakenteeseen upotetut teokset ovat liikkuvan kuvan teokset Moderate Manipulations (2012) ja Placeholder (2017). Mitt lärdomsprov för doktorsexamen i bildkonst är en spekulativ spatial konstruktion, en alternativ labyrintisk infrastruktur som är flexibelt byggd inom och som svar på de konstverk som den rymmer.
Konstverken och texterna, som existerar under inverkan av spänningsförhållandet till ramverket, läcker ut från konstruktionen och framförs på och runt det fysiska golvplanet. Det här upplägget synliggör forskningsprojektets gestaltning och gör det temporärt, med potentialen att bli omformulerat och adapterat i framtida kontexter. Den labyrintiska strukturen tillåter forskningen att röra sig i olika riktningar, vilket gör det möjligt för oss att betrakta skrivandets multipla perspektiv och de metoder som utgör dess berättelse och de komplexa infrastrukturer som skulle kunna stödja den.
Som strategi för ett konstnärligt, socialt och politiskt engagemang och reaktion på ett samtida tillstånd där vårt anspråk på de positioner vi intar alltmer förenklas skapar mitt forskningsprojekt utrymme för tänkande, fantasi och motstånd. Genom att röra ihop språkets funktionalitet syftar den till att synliggöra den maktdynamik och de infrastrukturer som formar vår värld. Maktbegreppet är dubbelt. Forskningen undersöker å ena sidan komplexiteten i mänskliga interaktioner och positioner med avseende på hegemoniska maktstrukturer, och å andra sidan relationen mellan det visuella och det verbala, och upplevelse och affekt.
Ett antal utmärkande karakteristika för vårt samtida tillstånd väcker oro: hastigheten hos den uppkopplade globala ekonomin, den kontroll som utövas av stater och kategoriseringen och exkluderingen av kulturen. I konstnärlig forskning (och den uppkopplade världen som helhet) finns det ofta en tendens att tillämpa en övergripande syn som söker förena multipla skeenden i ett enda koncept. Här är emellertid strategin att göra sig av med det reducerande sättet att utforma teorier på och istället ta isär de hierarkiska relationerna mellan kategorierna. Mitt forskningsprojekt bidrar också till de deltagarstyrda praktikernas genealogier. För att överbrygga klyftan mellan språket och den visuella konsten utnyttjar jag likheter och olikheter i ett slags virtuell iscensättning som erbjuds av litteraturen, den visuella konsten och digitala tekniken. Jag lånar från den spekulativa fiktionens litterära strategier, särskilt från den franska nouveau roman.
Genom att använda slumpen, paradoxer (aporier) och ovisshet som vägledande principer och avslöjande redskap, söker det här projektet dekonstruera och avleda perceptionen och språket och betona det absurda och skapa förståelse snarare än mening. I all synnerhet utforskar projektet ständigt sina egna gränser och speglar sitt engagemang i de sociala och politiska strukturer som det riktar sig mot för att antecipera nya sätt att leva.
Det här projektet kräver läsaren/betraktarens aktiva deltagande. Det lämnar tomrum eller obekanta storheter i berättelsestrukturen, som rör sig genom invecklade kopplingsnoder och olika tidsaspekter. Detta antyder att det finns alternativa och expansiva sätt att se och skapa konst och forska på.
Forskningsprojektet använder min installation/performance Eden The Pow(d)er of Fear (2014) som en ramstruktur, både som fysisk planritning för en labyrint och som berättelse. Det här tillvägagångssättet är inte avsett som ett tillbakablickande mot verket utan föreslår istället en spekulativ omskrivning av ett verk som erbjuder nya “portaler” till andra verk och världar, genom andra narrativa och teoretiska trådar som öppnar upp nya perspektiv, angelägenheter, tider och rum. De andra verken som är inbäddade i strukturen är rörlig bild-verken Moderate Manipulations (2012) och Placeholder (2017). My doctoral research project is a speculative spatial construct, an alternative labyrinthic infrastructure that is flexibly built within and as a response to the artworks it houses.
Existing in tension with the framework affecting it, the artworks and the texts leak out from the structure and are performed in and around the physical floorplan. This format renders the configuration of the research project visible and temporary, with the potential to be reformulated and adapted to future contexts. The labyrinthic structure allows the research to go off in different directions, enabling us to consider the multiple perspectives and modes of writing that constitute its story and the complex infrastructures that might support it.
As a strategy for artistic, social and political engagement and a reaction to a contemporary condition in which our claim to the positions we occupy is increasingly simplified, my research project creates a space of thinking, imagination and resistance. By confusing the functionality of language, it aims to make visible the power dynamics and infrastructures shaping our world. The notion of power is two-fold, the research examines, on the one hand, the complexity of human interactions and positions concerning hegemonic power structures and on the other hand, the relationship between the visual and the verbal and experience and affect.
A number of defining characteristics of our contemporary condition are matters of concern; the speed of the networked globalized economy, the control enacted by states and categorization and exclusion of culture. In artistic research (and the networked world as a whole) there is often a tendency to adopt an overarching view which seeks to unify under a single concept a multiplicity of events. However, here the strategy is to do away with the reductive way of doing theory and instead, to dismantle hierarchical relationships between categories. My research project also contributes to the genealogies of participatory practices and to bridge the gap between language and visual art, I am tapping into similarities and differences of a kind of a virtual staging offered by literature, visual art and digital technologies. I draw from literary strategies of speculative fiction, in particular, those of the French Nouveau Roman.
By using chance, paradox (aporia) and uncertainty as guiding principles and as revelatory tools this research endeavours to deconstruct and divert perception and language, emphasizing absurdity and creating sense rather than meaning. More particularly, the research constantly explores its own limits and reflects its involvement with the social and political structures it is addressing to create or anticipate new modes of existence.
This project requires the reader/viewer's active participation, leaving holes or unknowns in the narrative structure that moves through entangled nodes of connections and different temporalities to suggest alternative and expansive forms of viewing and making art and research.
The research uses my installation/performance Eden The Pow(d)er of Fear (2014) as a frame structure, both as a physical blueprint of a labyrinth and as a story. This approach is not intended as a retrospective view towards the work but proposes instead a speculative re-writing and re-scripting of a work that offers new 'portals' to other works and worlds, through other narrative and theoretical threads opening up new perspectives, concerns, times and spaces. The other works embedded in the structure are the moving image works Moderate Manipulations (2012) and Placeholder (2017).
Taideteokset ja tekstit, joiden suhde kehysteokseensa on jännitteinen, vuotavat konstruktion seinien läpi sekä toimivat fyysisen kolmiulotteisen pohjapiirroksen ympäristössä. Tämä rakenne tuo opinnäytetyön näkyväksi tilapäisessä kokemuksellisessa muodossa, mahdollistaen uudelleen tulkinnan ja mukautumisen tuleviin konteksteihin. Labyrinttimainen rakenne sallii tutkimuksen liikkua eri suuntiin, minkä johdosta voimme tarkastella kirjoittamisen moninaisia näkökulmia ja tapoja. Nämä näkökulmat ja tavat muodostavat itse kertomuksen sekä sitä mahdollisesti tukevat infrastruktuurit.
Tutkimusprojektini luo tilaa ajattelulle, mielikuvitukselle ja vastarinnalle toimien taiteellisen, sosiaalisen ja poliittisen sitoutumisen strategiana sekä reaktiona valitsevaan vastakkainasettelujen olotilaan, jossa eri positioita lisääntyvästi yksinkertaistetaan ja luokitellaan. Tutkimus sekoittaa kielen perinteisiä funktioita tavoitteenaan tehdä näkyviksi vallan dynamiikka sekä infrastruktuurit, jotka muovaavat maailmaamme. Vallan käsite on tässä kaksijakoinen, toisaalta tutkimus käsittelee inhimillisten vuorovaikutussuhteiden ja kannanottojen monisäikeisyyttä suhteessa hegemonisiin valtarakenteisiin sekä toisaalta visuaalisuuden ja verbaalisuuden sekä kokemuksen ja affektin välisiä suhteita.
Tutkimus tarkastelee monia vallitsevaa olotilaa määrittäviä piirteitä. Näitä ovat nopeatahtinen ja verkottunut maailmantalous, valtioiden harjoittama kontrolli sekä kulttuurin luokittelu ja poissulkeminen. Taiteellisessa tutkimuksessa (ja verkottuneessa maailmassa ylipäänsä) on usein tapana taivuttaa monisyiset ilmiöt yhteen ja samaan muottiin ja kaiken kattavan näkemyksen alle. Tässä työssä strategiana on kuitenkin pyrkiä eroon reduktiivisesta tavasta muodostaa teorioita ja sen sijaan purkaa kategorioiden välisiä hierarkkisia suhteita. Opinnäytetyöni ottaa osaa myös osallistavan taiteen käytäntöjä koskevaan keskusteluun, ja kaventaakseni kuilua kielen ja kuvataiteen välillä hyödynnän yhtäläisyyksiä ja eroja, jotka syntyvät kirjallisuuden, kuvataiteen ja digitaalitekniikan virtuaalisissa maailmoissa. Käytän tutkimuksessani spekulatiivisen fiktion, erityisesti ranskalaisen uuden romaanin (le nouveau roman), kirjallisia strategioita.
Käyttämällä sattumaa, paradokseja (aporiaa) ja epävarmuutta ohjaavina periaatteina ja paljastavina työkaluina tämä tutkimus pyrkii kampeamaan havaitsemisen ja kielen pois totutuilta urilta korostamalla absurdiutta ja affektiivisuutta merkitysten sijaan. Tämä projekti tutkii jatkuvasti omia rajojaan ja peilaa osallisuuttaan sosiaalisiin ja poliittisiin rakenteisiin ja näin ollen pyrkii luomaan tai ennakoimaan uusia olemassaolon tapoja.
Aukot ja tuntemattomat tekijät kerronnan rakenteessa vaativat lukijalta/katsojalta aktiivista osallistumista. Liikkuminen solmumaisten yhdyskohtien ja erilaisten ajallisuuksien kautta ehdottaa vaihtoehtoisia ja laajenevia tapoja nähdä ja luoda taidetta sekä tutkia sitä.
Tutkimushankkeen kehysrakenteena toimii installaatio/performanssini The Pow(d)er of Fear (2014), josta muodostuu työlle sekä labyrintin pohja että kertomus.
Tämän lähestymistavan tavoitteena ei ole tarkastella teosta retrospektiivisesti, vaan tarjota sen kautta spekulatiivisia, uudelleen ja toisin kirjoittamisen reittejä ja uusia ovia muihin teoksiin ja maailmoihin tuomalla esiin narratiivisia ja teoreettisia säikeitä, jotka avaavat uusia näköaloja, kiinnostuksen kohteita, aikoja ja tiloja. Muut rakenteeseen upotetut teokset ovat liikkuvan kuvan teokset Moderate Manipulations (2012) ja Placeholder (2017).
Konstverken och texterna, som existerar under inverkan av spänningsförhållandet till ramverket, läcker ut från konstruktionen och framförs på och runt det fysiska golvplanet. Det här upplägget synliggör forskningsprojektets gestaltning och gör det temporärt, med potentialen att bli omformulerat och adapterat i framtida kontexter. Den labyrintiska strukturen tillåter forskningen att röra sig i olika riktningar, vilket gör det möjligt för oss att betrakta skrivandets multipla perspektiv och de metoder som utgör dess berättelse och de komplexa infrastrukturer som skulle kunna stödja den.
Som strategi för ett konstnärligt, socialt och politiskt engagemang och reaktion på ett samtida tillstånd där vårt anspråk på de positioner vi intar alltmer förenklas skapar mitt forskningsprojekt utrymme för tänkande, fantasi och motstånd. Genom att röra ihop språkets funktionalitet syftar den till att synliggöra den maktdynamik och de infrastrukturer som formar vår värld. Maktbegreppet är dubbelt. Forskningen undersöker å ena sidan komplexiteten i mänskliga interaktioner och positioner med avseende på hegemoniska maktstrukturer, och å andra sidan relationen mellan det visuella och det verbala, och upplevelse och affekt.
Ett antal utmärkande karakteristika för vårt samtida tillstånd väcker oro: hastigheten hos den uppkopplade globala ekonomin, den kontroll som utövas av stater och kategoriseringen och exkluderingen av kulturen. I konstnärlig forskning (och den uppkopplade världen som helhet) finns det ofta en tendens att tillämpa en övergripande syn som söker förena multipla skeenden i ett enda koncept. Här är emellertid strategin att göra sig av med det reducerande sättet att utforma teorier på och istället ta isär de hierarkiska relationerna mellan kategorierna. Mitt forskningsprojekt bidrar också till de deltagarstyrda praktikernas genealogier. För att överbrygga klyftan mellan språket och den visuella konsten utnyttjar jag likheter och olikheter i ett slags virtuell iscensättning som erbjuds av litteraturen, den visuella konsten och digitala tekniken. Jag lånar från den spekulativa fiktionens litterära strategier, särskilt från den franska nouveau roman.
Genom att använda slumpen, paradoxer (aporier) och ovisshet som vägledande principer och avslöjande redskap, söker det här projektet dekonstruera och avleda perceptionen och språket och betona det absurda och skapa förståelse snarare än mening. I all synnerhet utforskar projektet ständigt sina egna gränser och speglar sitt engagemang i de sociala och politiska strukturer som det riktar sig mot för att antecipera nya sätt att leva.
Det här projektet kräver läsaren/betraktarens aktiva deltagande. Det lämnar tomrum eller obekanta storheter i berättelsestrukturen, som rör sig genom invecklade kopplingsnoder och olika tidsaspekter. Detta antyder att det finns alternativa och expansiva sätt att se och skapa konst och forska på.
Forskningsprojektet använder min installation/performance Eden The Pow(d)er of Fear (2014) som en ramstruktur, både som fysisk planritning för en labyrint och som berättelse. Det här tillvägagångssättet är inte avsett som ett tillbakablickande mot verket utan föreslår istället en spekulativ omskrivning av ett verk som erbjuder nya “portaler” till andra verk och världar, genom andra narrativa och teoretiska trådar som öppnar upp nya perspektiv, angelägenheter, tider och rum. De andra verken som är inbäddade i strukturen är rörlig bild-verken Moderate Manipulations (2012) och Placeholder (2017).
Existing in tension with the framework affecting it, the artworks and the texts leak out from the structure and are performed in and around the physical floorplan. This format renders the configuration of the research project visible and temporary, with the potential to be reformulated and adapted to future contexts. The labyrinthic structure allows the research to go off in different directions, enabling us to consider the multiple perspectives and modes of writing that constitute its story and the complex infrastructures that might support it.
As a strategy for artistic, social and political engagement and a reaction to a contemporary condition in which our claim to the positions we occupy is increasingly simplified, my research project creates a space of thinking, imagination and resistance. By confusing the functionality of language, it aims to make visible the power dynamics and infrastructures shaping our world. The notion of power is two-fold, the research examines, on the one hand, the complexity of human interactions and positions concerning hegemonic power structures and on the other hand, the relationship between the visual and the verbal and experience and affect.
A number of defining characteristics of our contemporary condition are matters of concern; the speed of the networked globalized economy, the control enacted by states and categorization and exclusion of culture. In artistic research (and the networked world as a whole) there is often a tendency to adopt an overarching view which seeks to unify under a single concept a multiplicity of events. However, here the strategy is to do away with the reductive way of doing theory and instead, to dismantle hierarchical relationships between categories. My research project also contributes to the genealogies of participatory practices and to bridge the gap between language and visual art, I am tapping into similarities and differences of a kind of a virtual staging offered by literature, visual art and digital technologies. I draw from literary strategies of speculative fiction, in particular, those of the French Nouveau Roman.
By using chance, paradox (aporia) and uncertainty as guiding principles and as revelatory tools this research endeavours to deconstruct and divert perception and language, emphasizing absurdity and creating sense rather than meaning. More particularly, the research constantly explores its own limits and reflects its involvement with the social and political structures it is addressing to create or anticipate new modes of existence.
This project requires the reader/viewer's active participation, leaving holes or unknowns in the narrative structure that moves through entangled nodes of connections and different temporalities to suggest alternative and expansive forms of viewing and making art and research.
The research uses my installation/performance Eden The Pow(d)er of Fear (2014) as a frame structure, both as a physical blueprint of a labyrinth and as a story. This approach is not intended as a retrospective view towards the work but proposes instead a speculative re-writing and re-scripting of a work that offers new 'portals' to other works and worlds, through other narrative and theoretical threads opening up new perspectives, concerns, times and spaces. The other works embedded in the structure are the moving image works Moderate Manipulations (2012) and Placeholder (2017).
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1497]