Yksi työ ja kymmenen tekijää : Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kanttoreiden kokemuksia omasta ammatillisesta identiteetistään
Helenius, Anna (2020)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-142-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-329-142-3
Tiivistelmä
Tämän väitöstutkimuksen kohteena ovat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
kanttoreiden kokemukset omasta ammatillisesta identiteetistään, toisin sanoen
heidän käsityksensä itsestään ammatillisina toimijoina. Ammatillinen identiteetti
ymmärretään tässä ilmiönä, joka sisältää piirteitä sekä sosiaalisesta että persoonallisesta
identiteetistä. Ammatillisen identiteetin katsotaan muotoutuvan työn
kontekstissa, sen rakenteissa ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.
Tätä käsitystä ammatillisesta identiteetistä lähestytään fenomenologis-hermeneuttisella
tutkimusotteella analysoimalla kanttoreiden ammatillisen toimijuuden kokemusta
ja niitä ilmiöitä, jotka työpaikan toimintaympäristössä vaikuttavat tähän
kokemukseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2016 syvähaastattelemalla
10:tä kanttoria eri puolilta Suomea. Haastatellut kanttorit ovat valmistuneet
Sibelius-Akatemiasta musiikin maistereiksi vuosina 2000–2005. Aineisto analysoitiin
ensin aineistovetoisesti ja se luokiteltiin aihioihin ja teemoihin. Analyysin
edetessä teemat jäsentyivät teoriaohjaavasti kahdeksaan kategoriaan, jotka puolestaan
muodostivat kaksi luokkaa: Kanttorin käsitys itsestään ammatillisena toimijana
ja kanttorin toimintaympäristö ammatillisen identiteetin neuvottelun kehyksenä.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että kaikki haastatellut kanttorit kokevat ammatillisen
identiteettinsä yksilöllisesti. Yhteisiä tai lähes kaikilla haastatelluilla
esiintyneitä teemoja ammatillisen identiteetin kokemuksessa ovat mm. pitkällinen,
usein harrastuksena aloitettu opiskelu, suuri vaivannäkö opiskeluvaiheessa,
rakkaus ja intohimo musiikkiin, kriittinen suhtautuminen ammatinhallintaan, työn
pirstaleisuus, työn rajojen epäselvyydet ja ajatus työstä elämäntapana, pyrkimys
korkeaan laatuun ja hengellisyyden kokeminen olennaisena osana työtä. Tutkimustulokset
eivät ole yleistettävissä, mutta ne antavat hyödyllistä tietoa kanttoreille
itselleen, heidän esimiehilleen ja seurakunnille sekä kaikille kanttoreiden
kanssa toimiville ja heitä kouluttaville tahoille.
kanttoreiden kokemukset omasta ammatillisesta identiteetistään, toisin sanoen
heidän käsityksensä itsestään ammatillisina toimijoina. Ammatillinen identiteetti
ymmärretään tässä ilmiönä, joka sisältää piirteitä sekä sosiaalisesta että persoonallisesta
identiteetistä. Ammatillisen identiteetin katsotaan muotoutuvan työn
kontekstissa, sen rakenteissa ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.
Tätä käsitystä ammatillisesta identiteetistä lähestytään fenomenologis-hermeneuttisella
tutkimusotteella analysoimalla kanttoreiden ammatillisen toimijuuden kokemusta
ja niitä ilmiöitä, jotka työpaikan toimintaympäristössä vaikuttavat tähän
kokemukseen. Tutkimuksen aineisto on kerätty keväällä 2016 syvähaastattelemalla
10:tä kanttoria eri puolilta Suomea. Haastatellut kanttorit ovat valmistuneet
Sibelius-Akatemiasta musiikin maistereiksi vuosina 2000–2005. Aineisto analysoitiin
ensin aineistovetoisesti ja se luokiteltiin aihioihin ja teemoihin. Analyysin
edetessä teemat jäsentyivät teoriaohjaavasti kahdeksaan kategoriaan, jotka puolestaan
muodostivat kaksi luokkaa: Kanttorin käsitys itsestään ammatillisena toimijana
ja kanttorin toimintaympäristö ammatillisen identiteetin neuvottelun kehyksenä.
Tutkimustuloksista voidaan todeta, että kaikki haastatellut kanttorit kokevat ammatillisen
identiteettinsä yksilöllisesti. Yhteisiä tai lähes kaikilla haastatelluilla
esiintyneitä teemoja ammatillisen identiteetin kokemuksessa ovat mm. pitkällinen,
usein harrastuksena aloitettu opiskelu, suuri vaivannäkö opiskeluvaiheessa,
rakkaus ja intohimo musiikkiin, kriittinen suhtautuminen ammatinhallintaan, työn
pirstaleisuus, työn rajojen epäselvyydet ja ajatus työstä elämäntapana, pyrkimys
korkeaan laatuun ja hengellisyyden kokeminen olennaisena osana työtä. Tutkimustulokset
eivät ole yleistettävissä, mutta ne antavat hyödyllistä tietoa kanttoreille
itselleen, heidän esimiehilleen ja seurakunnille sekä kaikille kanttoreiden
kanssa toimiville ja heitä kouluttaville tahoille.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1497]