Koulun musiikinopetuksen ja katsomuksen suhde 2020-luvun Suomessa
Ruusukallio, Maija (2020)
2020
Kandidaatin tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052739344
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052739344
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastelen musiikinopetuksen ja katsomuksen suhdetta Suomessa. Kartoitan, miten tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty koulun musiikinopetuksen suhdetta katsomukseen ja uskontoon. Perehdyn siihen, millaisia haasteita katsomukseen ja uskontoon liittyvät kysymykset asettavat musiikinopettajalle, ja miten opettaja voi vastata näihin haasteisiin.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat:
1) Miten tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty koulun musiikinopetuksen suhdetta katsomukseen ja uskontoon?
2) Millaisia katsomukseen ja uskonnonvapauteen liittyviä haasteita musiikinopettaja kohtaa työssään, ja mitä nämä haasteet vaativat musiikinopettajalta?
Tutkimukseni menetelmä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseni kannalta keskeisiä käsitteitä ovat koulun musiikinopetuksen ja katsomusten yhteinen historia, uskonnonvapaus, opettajan interkulttuurinen kompetenssi ja katsomustietoinen kasvatus.
Katsomusten ja koulun musiikinopetuksen suhde on muuttunut historian kristillisestä perinteestä ja nyky-yhteiskunnan katsomuksellinen monimuotoisuus pyritään huomioimaan opetuksessa. Koulujen juhlatraditioon kuuluu taustaltaan uskonnollisia perinteitä, kuten virsiä, ja niiden sopivuudesta kaikille yhteisiin juhliin käydään keskustelua. Musiikintuntien ohjelmiston valinnassa tulee ottaa huomioon kulttuuriperinnön vaaliminen, minkä voi tulkita viittaavan esimerkiksi perinteisiin virsiin. Hengellisen musiikin sisällyttäminen opetukseen voi lisätä kulttuurin ja uskonnon ymmärrystä, mutta opetuksessa tulee huomioida uskonnonvapauden näkökulma sekä opetuksen tunnustuksettomuus. Jos ristiriitatilanteita musisoitavan materiaalin ja oppilaan katsomuksen välillä ilmenee, musiikinopettajan tulee etsiä tilanteeseen kaikille sopivaa ratkaisua. Katsomustietoisen musiikkikasvattajan tulee reflektoida kriittisesti, kenen ääni ja musiikki tulee luokassa kuulluksi. Nämä taidot ovat osa opettajan interkulttuurista kompetenssia, jonka kehittyminen jatkuu koko elämän ajan.
Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat:
1) Miten tutkimuskirjallisuudessa on käsitelty koulun musiikinopetuksen suhdetta katsomukseen ja uskontoon?
2) Millaisia katsomukseen ja uskonnonvapauteen liittyviä haasteita musiikinopettaja kohtaa työssään, ja mitä nämä haasteet vaativat musiikinopettajalta?
Tutkimukseni menetelmä on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Tutkimukseni kannalta keskeisiä käsitteitä ovat koulun musiikinopetuksen ja katsomusten yhteinen historia, uskonnonvapaus, opettajan interkulttuurinen kompetenssi ja katsomustietoinen kasvatus.
Katsomusten ja koulun musiikinopetuksen suhde on muuttunut historian kristillisestä perinteestä ja nyky-yhteiskunnan katsomuksellinen monimuotoisuus pyritään huomioimaan opetuksessa. Koulujen juhlatraditioon kuuluu taustaltaan uskonnollisia perinteitä, kuten virsiä, ja niiden sopivuudesta kaikille yhteisiin juhliin käydään keskustelua. Musiikintuntien ohjelmiston valinnassa tulee ottaa huomioon kulttuuriperinnön vaaliminen, minkä voi tulkita viittaavan esimerkiksi perinteisiin virsiin. Hengellisen musiikin sisällyttäminen opetukseen voi lisätä kulttuurin ja uskonnon ymmärrystä, mutta opetuksessa tulee huomioida uskonnonvapauden näkökulma sekä opetuksen tunnustuksettomuus. Jos ristiriitatilanteita musisoitavan materiaalin ja oppilaan katsomuksen välillä ilmenee, musiikinopettajan tulee etsiä tilanteeseen kaikille sopivaa ratkaisua. Katsomustietoisen musiikkikasvattajan tulee reflektoida kriittisesti, kenen ääni ja musiikki tulee luokassa kuulluksi. Nämä taidot ovat osa opettajan interkulttuurista kompetenssia, jonka kehittyminen jatkuu koko elämän ajan.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1077]