Katsaus suomalaisiin tekstimotetteihin

Abstract

Tutkimuksessa selvitän, mitä ovat Suomessa vuosien 1962–2020 aikana jumalanpalve-luksien 1. ja 2. lukukappaleen teksteihin ja evankeliumiteksteihin sävelletyt tekstimo-tetit. Esimerkkitapauksena esittelen laskiaissunnuntain samaan raamatunkohtaan (1. Kor. 13) sävellettyjen motettien raamatunjakeiden käyttöä. Tutkimuksen tuloksena syntyi luettelo, josta käy ilmi, minkä verran motetteja on sävelletty, ketkä niitä ovat säveltäneet, mille kirkkovuoden pyhille ja juhlapäiville ja mihin teksteihin niitä on laadittu. Tutkimuksessani tekstimotetti tarkoittaa nykyisen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Kirkkokäsikirjan Evankeliumikirjan (1999) lukukappaleeseen tai evankeliumitekstiin tai tekstin osaan sävellettyä vokaaliteosta.

Käytän tutkimuksessani kvantitatiivista tutkimusmetodia aineiston käsittelyssä sekä kvalitatiivista valitsemieni tekstimotettien analysoinnissa. Aineisto on kerätty keväällä 2020 kirjastojen tietokannoista, opinnäytetöistä ja kustantajien internetsivuilta sekä jossakin määrin myös suoraan säveltäjiltä. Aineistoon on otettu kaikki edellä maini-tuista lähteistä saadut tekstimotetit, joiden teksti on täysin tai melkein evanke-liumikirjan raamatuntekstin mukainen.

Tekstimotettiluettelossa on tiedot yhteensä 431 tekstimotetista, joista osa sopii mo-neen kirkkovuoden pyhään. Näin käytössä on yhteensä 490 tekstimotettia kaikkien kolmen kirkkovuoden aikana. Tekstimotettien säveltäjiä on luettelossani 91 ja tuotte-liain säveltäjä on Juhani Haapasalo 49 motetillaan. Eniten motetteja on sävelletty ensimmäisen vuosikerran teksteihin ja motettilajeista eniten on evankeliumimotette-ja. Tekstimotetteja on sävelletty eniten pääsiäisjaksoon, mutta suhteutettuna jakso-jen pyhien määrään eniten erityispyhille. Kirkkovuoden pyhistä eniten motetteja on laadittu Marian ilmestyspäivälle, kaikkiaan 23 motettia. Eniten yksittäisiä tekstimotet-teja (12 kpl) on sävelletty Marian ilmestyspäivän kolmannen vuosikerran evanke-liumiin (Luuk. 1: 46−55). Laskiaissunnuntain tekstimotettien esittelyssä esille nousi erityisesti se, että säveltäjät ovat pitäneet tärkeinä tekstikohdan eri jakeita. Yhden-kään laskiaissunnuntain epistolamotetin teksti ei ole täysin muokkaamaton. Jakeiden yleisin muokkauskeino on toistaminen.

Tutkimukseni antaa mielenkiintoista tietoa suomalaisesta tekstimotettitaiteesta. Us-kon, että keräämästäni aineistosta on hyötyä kanttoreille, jotka etsivät jumalanpalve-lukseen sopivaa musiikkia. Aineistoni sisältää hyvin erilaisia tekstimotetteja, ja joi-denkin kohdalla oli vaikea päättää, täyttääkö teos tekstimotetin määritelmän.