Ekspressivosta Svanbildiin : Erik Bergmanin varhainen dodekafoninen tekniikka

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää ensimmäisenä suomalai­sena kaksitoistasävelmenetelmää käyttäneen säveltäjän Erik Bergmanin varhaisen dodekafonisen tekniikan yleiset piirteet ja kehittyminen. Pyrkimyksenä on samalla kehittää joukkoteoria­pohjainen analyysimenetelmä, jonka avulla voitaisiin selkeästi ja havainnollisesti kuvata rivirakenteita sekä selvittää näiden rakenteiden ja sävellysten musiikillisten tapahtumien välisiä syy- seuraussuhteita Bergmanin dodekafonista tekniikkaa käsitellään yhtäältä teosten rivirakenteita ja toisaalta rivien käyttöä tutkimalla. Rivejä tutkittaessa on kiinnitetty erityistä huomiota niiden vakiorakenteisiin. Tällaisia ovat mm. sävelluokkajoukkojen toistuminen rivissä, intervallikoiltaan symmetristen joukkojen esiintyminen ja intervallien toistuminen sekä kombinatoriaaliset rakenteet. Tutkimuksessa osoitetaan, kuinka rivien ominaisuudet vaikuttavat soivaan ilmiasuun, kuten harmoniarakenteisiin. Bergman eteni dodekafonisen tekniikkansa varhaisvaiheessa diatonisia rakenteita sisältävästä rivistä kohti symmetrisiä rivejä. Samalla kun rivit muutuvat vakiorakenteiltaan yhä rikkaammiksi, rivien käyttö tulee monipuolisemmaksi. Joukkoteoriaan pohjautuva analyysimenetelmä osoittautui käyttökelpoiseksi, sillä sen avulla saatiin tarkat ja keskenään vertailukelpoiset tulokset, jotka havainnollistavat selkeästi erilaisia rakenteita.