Musiikintunti osana hyvinvointia : positiivinen pedagogiikka musiikkikasvatuksen kontekstissa
Sahimaa, Eevi (2021)
Sahimaa, Eevi
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2021
Kandidaatin tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731858
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021052731858
Tiivistelmä
Tutkimukseni käsittelee positiivista pedagogiikkaa ja sen soveltamista musiikkikasvatukssa. Positiivisen psykologia, jonka sivuhaara positiivinen pedagogiikka on, on suhteellisen uusi psykologian suuntaus. Vaikka positiivisen pedagogiikan sovelluksia musiikinopetuksessa on jo tutkittu, on useita eri näkökulmia, joita on syytä tarkastella.
Tässä tutkimuksessa syvennyn siihen, miten positiivisen pedagogiikan soveltaminen musiikkikasvatuksessa voi lisätä hyvinvointia, ja millaisia yhteyksiä tällä on oppimiseen. Keskityn tutkimuksessani nuorten musiikin oppimiseen niin kouluympäristössä kuin vapaa-ajan konteksteissa.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on positiiviseen psykologiaan pohjautuva positiivinen pedagogiikka. Positiivisessa pedagogiikassa keskitytään hyvinvoinnin sekä hyvinvointitaitojen opettamiseen myönteisten tunteiden sekä oppilaan vahvuuksiin keskittymisen kautta. PERMA- ja flow-teoria sekä luonteenvahvuudet ovat positiivisessa pedagogiikassa olennaisessa osassa.
Tutkimusmenetelmäni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa kootaan ja seulotaan oman alan tutkimuksien tuloksia. Olennaiset tulokset pyritään kokoamaan yhteen ja esittämään tiiviissä muodossa.
Tutkimukseni tulokset antavat viitteitä siitä, että musiikki on yksi oivallisimmista kouluaineista, jossa positiivista pedagogiikkaa voidaan soveltaa. Musiikin kautta oppilaat voivat saada kokemuksia merkityksellisyydestä, yhteenkuuluvuudesta, saavutuksista, myönteisistä tunteista sekä sitoutumisesta. Musiikintunnilla yhteissoittotilanteessa on mahdollista kokea flow-tilaa. Flow-tilan kokeminen lisää tyytyväisyyttä ja sitä kautta elämänlaatu paranee ja hyvinvointi lisääntyy. On esitetty, että musiikkikasvatus koulussa voi vaikuttaa useaan eri luonteenvahvuuteen. Luonteenvahvuuksien tiedostaminen taas nähdään yhtenä osana hyvinvointia. Oppilaiden itsetunto, itsesäätely sekä myönteiset tunteet oppimista kohtaan lisääntyvät, kun oppilaat ovat tietoisia omista vahvuuksistaan ja käyttävät niitä.
Tässä tutkimuksessa syvennyn siihen, miten positiivisen pedagogiikan soveltaminen musiikkikasvatuksessa voi lisätä hyvinvointia, ja millaisia yhteyksiä tällä on oppimiseen. Keskityn tutkimuksessani nuorten musiikin oppimiseen niin kouluympäristössä kuin vapaa-ajan konteksteissa.
Tutkimukseni teoreettisena viitekehyksenä on positiiviseen psykologiaan pohjautuva positiivinen pedagogiikka. Positiivisessa pedagogiikassa keskitytään hyvinvoinnin sekä hyvinvointitaitojen opettamiseen myönteisten tunteiden sekä oppilaan vahvuuksiin keskittymisen kautta. PERMA- ja flow-teoria sekä luonteenvahvuudet ovat positiivisessa pedagogiikassa olennaisessa osassa.
Tutkimusmenetelmäni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa kootaan ja seulotaan oman alan tutkimuksien tuloksia. Olennaiset tulokset pyritään kokoamaan yhteen ja esittämään tiiviissä muodossa.
Tutkimukseni tulokset antavat viitteitä siitä, että musiikki on yksi oivallisimmista kouluaineista, jossa positiivista pedagogiikkaa voidaan soveltaa. Musiikin kautta oppilaat voivat saada kokemuksia merkityksellisyydestä, yhteenkuuluvuudesta, saavutuksista, myönteisistä tunteista sekä sitoutumisesta. Musiikintunnilla yhteissoittotilanteessa on mahdollista kokea flow-tilaa. Flow-tilan kokeminen lisää tyytyväisyyttä ja sitä kautta elämänlaatu paranee ja hyvinvointi lisääntyy. On esitetty, että musiikkikasvatus koulussa voi vaikuttaa useaan eri luonteenvahvuuteen. Luonteenvahvuuksien tiedostaminen taas nähdään yhtenä osana hyvinvointia. Oppilaiden itsetunto, itsesäätely sekä myönteiset tunteet oppimista kohtaan lisääntyvät, kun oppilaat ovat tietoisia omista vahvuuksistaan ja käyttävät niitä.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1548]