Hyppää sisältöön
 
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Kirjaudu
Näytä viite 
  •   Taju etusivu
  • Taideyliopisto
  • Kirjalliset opinnäytteet
  • Näytä viite
  •   Taju etusivu
  • Taideyliopisto
  • Kirjalliset opinnäytteet
  • Näytä viite
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.

Suomenkielisen ja Suomen ruotsinkielisen virsikirjan sävelmätyypit ja niiden erot

Stöckell, Tuula (2021)

 
Avaa tiedosto
Kirjallinen työ T. Stöckell .pdf (437.3Kt)
Lataukset: 

Stöckell, Tuula
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2021
In Copyright 1.0

Kirjallinen työ
kirkkomusiikki ja urut

Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021061637580
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa laadin Suomen ruotsinkielisestä virsikirjasta sävelmistökartoituksen ja vertaan sitä suomenkielisen virsikirjan sävelmistöön. Aineistona ovat vuonna 1986 hyväksytyt Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjat. Luokittelen sävelmät kuuteen eri sävelmätyyppiin, joista osa jakautuu lisäksi alaluokkiin. Sävelmätyypittelyn ja virsikirjojen vertailun pohjana toimii Tuuli Murajan tekemä sävelmistökartoitus suomenkielisestä virsikirjasta, josta poikkean muutamissa kohdissa. Selvitän tutkimuksessani myös virsikirjojen yhteisten sävelmien määrän.

Käytän tutkimuksessani kvantitatiivista tutkimusmetodia sävelmien taulukoinnin ja luokittelun käsittelyssä ja kvalitatiivista tutkimusmetodia sävelmien analysoinnissa ja asettamisessa sävelmätyyppeihin.

Tutkimukseni tärkein tulos on Suomen ruotsinkielisen virsikirjan sävelmistökartoitus. Lisäksi selvitin suomenkielisen ja Suomen ruotsinkielisen virsikirjan yhteisten sävelmien määräksi 215 sävelmää. Näiden lisäksi vertasin tutkimuksessani ruotsinkielisen virsikirjan sävelmätyyppejä ja niiden määriä Murajan tekemään suomenkielisen virsikirjan sävelmistökartoitukseen. Tutkimus vahvisti useat ennakko-oletukseni. Yhteistä sävelmistöä on eniten vanhimmassa aineistossa, 1400–1600-luvun perinteisissä koraaleissa. Sävelmistöt eroavat eniten koraalitoisintojen, hengellisten laulujen ja uusien koraalien määrässä; koraalitoisintoja on suomenkielisessä virsikirjassa yli kolme kertaa enemmän kuin ruotsinkielisessä, hengellisiä lauluja ja uusia koraaleja puolestaan ruotsinkielisessä yli kaksi kertaa enemmän kuin suomenkielisessä. Näiden erojen syiden pohtiminen on kiinnostava jatkotutkimuksen aihe. Lisäksi ruotsinkielinen virsikirja eroaa suomenkielisestä huomattavalla ruotsalaisten ja suomenruotsalaisten sävelmien osuudella. Tekemäni sävelmistökartoitus antaa yhden mahdollisuuden ruotsinkielisen virsikirjan sävelmien luokitteluun ja on edellytyksenä sille, että luokkia voi jatkossa tarkentaa ja muuttaa. Tutkimukseni antaa myös mahdollisuuden virsikirjojen sävelmistöjen vertailun syventämiseen.
Kokoelmat
  • Kirjalliset opinnäytteet [1202]
Taideyliopisto
PL 1, 00097 Taideyliopisto
Tietosuoja
lib@uniarts.fi | Saavutettavuusseloste
 

 

Selaa kokoelmaa

TekijätNimekkeetJulkaisusarjat ja lehdetOrganisaatioyksikötOppiaineetAsiasanatJulkaisuajatSivukartta

Omat tiedot

Kirjaudu sisäänRekisteröidy
Taideyliopisto
PL 1, 00097 Taideyliopisto
Tietosuoja
lib@uniarts.fi | Saavutettavuusseloste