Olla (vain) ruumis : näyttämön kumouksellinen potentiaali purkaa ruumista sukupuolittavaa katsetta
Laakso, Iiris (2021)
Laakso, Iiris
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
2021
Maisterin opinnäytetyö
tanssi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081943687
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021081943687
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni kirjallinen osio on vihaa, älyllisyyttä ja toiveikasta ruumiillisuutta. Se on pyrkimys jäsentää sukupuolta ja löytää näyttämöllisiä keinoja sen uudelleenunelmointiin. Kirjoitustapani – samoin kuin käsitykseni sukupuolesta – kamppailee kognitiivisesti ymmärrettävien konseptien ja ruumiillisen kokemuksellisuuden välisessä vuorovaikutuksellisessa hankauksessa. Rakennan sukupuolelle teoreettista viitekehystä voidakseni avata ja ehdottaa erilaisia näyttämöllisiä keinoja horjuttaa ruumista sukupuolittavan katseen asemaa.
Esittelen Judith Butlerin (1990/2006 ) näkemyksen siitä, miten biologinen ja sosiaalinen sukupuoli kummatkin ovat kulttuurillisesti tuotettuja ja ylläpidettyjä konstruktioita. Butlerin mukaan sukupuoli ei ole olemista, vaan pikemminkin tekemistä, ja siten performatiivista. Paul B. Preciado (2014) kuvailee, miten modernit käsitykset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta ovat nekropoliittisen, biopoliittisen ja farmakopornografisen hallintojen tuotosta, ja miten ne eivät ole enää todellisia. Raewyn Connell (2009) antaa esimerkkejä ei-länsimaisista kulttuureista, joissa sukupuolikategorioita on useampi kuin kaksi, ja miten kolonisoivan Euroopan binäärinen sukupuolikäsitys on altistanut nämä haavoittuviksi.
Avaan, miten ruumiillinen empatia palauttaa empatian, ja siten pyrkimykset ymmärtää toista, ruumiiseen, ja miten ruumiillinen empatia mahdollistaa toisen ymmärtämisen omana yksilönään eikä ainoastaan representaationa jostain. Määrittelen outouttamisen olevan tutun tekemistä vieraaksi. Esittelen, miten f-ART House kollaboraation ruumiillinen näyttämöteos BODYCTRL (2019) outouttaa ruumista ja
pyrkii saattamaan ruumiin näyttämölle aistittavaksi tavalla, joka johtaa erilaisiin, ei ei-sukupuolittaviin, havaintoihin ruumiista. Outouttamisen kompositionaalisina keinoina toimivat rajaaminen, hahmouttaminen, toisto ja kesto.
Toisena sukupuolittavaa katsetta horjuttavana näyttämöesimerkkinä käytän Lorenza Böttnerin työtä. Böttner horjuttaa sukupuolen ja vammaisuuden konstruktioita ilmaisemallaan omaa äärimmäistä itseään ruumiillisesti vapautuneella näyttämöllä, eikä suostu rajaamaan ilmaisuaan hänen kehoaan määrittävien konstruktioiden mukaisesti.
Molempien näyttämötarkastelujen kohdalla pohdin, mikä ruumis on asetettu poliittisen muutoksen subjektiksi. Ymmärrän sen BODYCTRL :ssa olevan monin tavoin etuoikeutettu ruumis, ja miten vapautuksen kohteena oleva ruumis ei kykene edustamaan kuin vain samassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia. Böttnerin ruumis sijoittuu kahden kulttuurillisen konstruktion intersektioon, ja koska niiden kuvastojen samanaikainen toteutuminen ei ole mahdollista, Böttner osoittaa ne keinotekoisiksi ja riittämättömiksi kuvaamaan ruumista.
Viimeisenä kysyn, miten työtäni motivoi neet ja eteenpäin vieneet viha ja älyllistäminen ovat kirjoitusprosessin aikana muuttuneet. Tunnistan niiden rinnalle löytyneet romanttisuuden ja haurauden, ja miten Böttneriin tutustuminen toimi käännekohtana psyykkiselle asennoitumiselleni. Paikannan vihan ja älyllistämisen näkyvän erityisesti tavassani esitellä teoreettisia viitekehyksiä, kun taas romanttisuus ja hauraus paikantuvat tekstin seassa leijuviin kirjeisiin.
Esittelen Judith Butlerin (1990/2006 ) näkemyksen siitä, miten biologinen ja sosiaalinen sukupuoli kummatkin ovat kulttuurillisesti tuotettuja ja ylläpidettyjä konstruktioita. Butlerin mukaan sukupuoli ei ole olemista, vaan pikemminkin tekemistä, ja siten performatiivista. Paul B. Preciado (2014) kuvailee, miten modernit käsitykset sukupuolesta ja seksuaalisuudesta ovat nekropoliittisen, biopoliittisen ja farmakopornografisen hallintojen tuotosta, ja miten ne eivät ole enää todellisia. Raewyn Connell (2009) antaa esimerkkejä ei-länsimaisista kulttuureista, joissa sukupuolikategorioita on useampi kuin kaksi, ja miten kolonisoivan Euroopan binäärinen sukupuolikäsitys on altistanut nämä haavoittuviksi.
Avaan, miten ruumiillinen empatia palauttaa empatian, ja siten pyrkimykset ymmärtää toista, ruumiiseen, ja miten ruumiillinen empatia mahdollistaa toisen ymmärtämisen omana yksilönään eikä ainoastaan representaationa jostain. Määrittelen outouttamisen olevan tutun tekemistä vieraaksi. Esittelen, miten f-ART House kollaboraation ruumiillinen näyttämöteos BODYCTRL (2019) outouttaa ruumista ja
pyrkii saattamaan ruumiin näyttämölle aistittavaksi tavalla, joka johtaa erilaisiin, ei ei-sukupuolittaviin, havaintoihin ruumiista. Outouttamisen kompositionaalisina keinoina toimivat rajaaminen, hahmouttaminen, toisto ja kesto.
Toisena sukupuolittavaa katsetta horjuttavana näyttämöesimerkkinä käytän Lorenza Böttnerin työtä. Böttner horjuttaa sukupuolen ja vammaisuuden konstruktioita ilmaisemallaan omaa äärimmäistä itseään ruumiillisesti vapautuneella näyttämöllä, eikä suostu rajaamaan ilmaisuaan hänen kehoaan määrittävien konstruktioiden mukaisesti.
Molempien näyttämötarkastelujen kohdalla pohdin, mikä ruumis on asetettu poliittisen muutoksen subjektiksi. Ymmärrän sen BODYCTRL :ssa olevan monin tavoin etuoikeutettu ruumis, ja miten vapautuksen kohteena oleva ruumis ei kykene edustamaan kuin vain samassa yhteiskunnallisessa asemassa olevia. Böttnerin ruumis sijoittuu kahden kulttuurillisen konstruktion intersektioon, ja koska niiden kuvastojen samanaikainen toteutuminen ei ole mahdollista, Böttner osoittaa ne keinotekoisiksi ja riittämättömiksi kuvaamaan ruumista.
Viimeisenä kysyn, miten työtäni motivoi neet ja eteenpäin vieneet viha ja älyllistäminen ovat kirjoitusprosessin aikana muuttuneet. Tunnistan niiden rinnalle löytyneet romanttisuuden ja haurauden, ja miten Böttneriin tutustuminen toimi käännekohtana psyykkiselle asennoitumiselleni. Paikannan vihan ja älyllistämisen näkyvän erityisesti tavassani esitellä teoreettisia viitekehyksiä, kun taas romanttisuus ja hauraus paikantuvat tekstin seassa leijuviin kirjeisiin.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1497]