Korkeakoulutason musikaalilaulunopetus ja musiikkiteatterialan laululliset haasteet : kolmen laulunopettajan käsityksiä
Alanko, Nea-Maria (2020)
Alanko, Nea-Maria
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2020
Tutkielma
musiikkikasvatus
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091546227
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021091546227
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, mitä laulullisia haasteita musiikkiteatterin ala tarjoaa nyt ja tulevaisuudessa vastavalmistuneille korkeakoulutetuille musikaalilaulajille perustuen kolmen laulunopettajan käsityksiin aiheesta. Lisäksi selvitetään, millaisin keinoin näihin haasteisiin voisi laulutunnilla valmistautua.Tutkimus perehtyy myös kandivaiheen sekä maisterivaiheen välisiin eroavuuksiin musikaalilaulunopetuksen kontekstissa.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavana oli kolme musikaalilaulunopetukseen erikoistunutta laulupedagogia, jotka opettavat musikaalilaulua korkeakoulutasolla. Tutkimuksessa vastattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin perustuen haastateltavien käsityksiin aiheesta:
– Minkälaisia laulullisia haasteita alati muuttuva musiikkiteatterin ala tarjoaa korkeakoulutetulle
musikaalilaulajalle?
– Kuinka laulunopettaja voi valmistaa musikaalilaulun opiskelijaa edessä oleviin haasteisiin?
– Miten maisterivaiheen musikaalilaulunopetus eroaa kandidaattivaiheen musikaalilaulunopetuksesta?
Tutkimustulosten perusteella musikaalilaulun määritelmä on haastava sen monimuotoisuuden vuoksi ja sen hallitseminen vaatii laulajalta valtavaa monipuolisuutta äänenkäytön suhteen niin teknisesti kuin tyylillisestikin. Laulullisia haasteita tutkimusaineiston perusteella olivat ohjelmiston monipuolistuminen, tyylilajien tahaton sekoittuminen sekä vastavalmistuvien musikaaliartistien vieroksunta kuulokuvaltaan kulttuurisesti vieraiden äänenlaatujen, kuten legit-tyylin, suhteen, mikä osaltaan kaventaa osaamista. Haasteena on myös työllistymisen epävarmuus ja kilpailuasetelma. Haastateltavat kokivat yksimielisesti, että laulutunnilla opiskelijaa on autettava löytämään omat vahvuutensa ja kasvatettava opiskelijan itseluottamusta omiin kykyihinsä. Lisäksi opiskelijalla tulee olla itseohjautuvuutta, teknistä sekä tulkinnallista instrumentinhallintaa, ja ymmärrystä resonaatiosta sekä hengityksen ja äänen välisestä yhteydestä. Verrattaessa kandi- ja maisterivaiheen musikaalilaulunopetusta oli jako selkeä siinä, että perustaitojen harjoittaminen keskittyy alempaan tutkintoon, ja kriittisen artistiuden kehittäminen ja taitojen syventäminen ylempään. Haasteita maisteritasolla ovat lisäksi koulutusajan lyhyys, opiskelijoiden heterogeenisyys ja vaihteleva lähtötaso. Kandivaiheessa on enemmän tilaa ja aikaa kokeilla ja tehdä virheitä.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Haastateltavana oli kolme musikaalilaulunopetukseen erikoistunutta laulupedagogia, jotka opettavat musikaalilaulua korkeakoulutasolla. Tutkimuksessa vastattiin seuraaviin tutkimuskysymyksiin perustuen haastateltavien käsityksiin aiheesta:
– Minkälaisia laulullisia haasteita alati muuttuva musiikkiteatterin ala tarjoaa korkeakoulutetulle
musikaalilaulajalle?
– Kuinka laulunopettaja voi valmistaa musikaalilaulun opiskelijaa edessä oleviin haasteisiin?
– Miten maisterivaiheen musikaalilaulunopetus eroaa kandidaattivaiheen musikaalilaulunopetuksesta?
Tutkimustulosten perusteella musikaalilaulun määritelmä on haastava sen monimuotoisuuden vuoksi ja sen hallitseminen vaatii laulajalta valtavaa monipuolisuutta äänenkäytön suhteen niin teknisesti kuin tyylillisestikin. Laulullisia haasteita tutkimusaineiston perusteella olivat ohjelmiston monipuolistuminen, tyylilajien tahaton sekoittuminen sekä vastavalmistuvien musikaaliartistien vieroksunta kuulokuvaltaan kulttuurisesti vieraiden äänenlaatujen, kuten legit-tyylin, suhteen, mikä osaltaan kaventaa osaamista. Haasteena on myös työllistymisen epävarmuus ja kilpailuasetelma. Haastateltavat kokivat yksimielisesti, että laulutunnilla opiskelijaa on autettava löytämään omat vahvuutensa ja kasvatettava opiskelijan itseluottamusta omiin kykyihinsä. Lisäksi opiskelijalla tulee olla itseohjautuvuutta, teknistä sekä tulkinnallista instrumentinhallintaa, ja ymmärrystä resonaatiosta sekä hengityksen ja äänen välisestä yhteydestä. Verrattaessa kandi- ja maisterivaiheen musikaalilaulunopetusta oli jako selkeä siinä, että perustaitojen harjoittaminen keskittyy alempaan tutkintoon, ja kriittisen artistiuden kehittäminen ja taitojen syventäminen ylempään. Haasteita maisteritasolla ovat lisäksi koulutusajan lyhyys, opiskelijoiden heterogeenisyys ja vaihteleva lähtötaso. Kandivaiheessa on enemmän tilaa ja aikaa kokeilla ja tehdä virheitä.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1536]