Kohtaamisen taidetta - Kokemuksia yhteisötanssin opetuksesta ikäihmisille

Abstract

Opinnäytteessäni Kohtaamisen taidetta - Kokemuksia yhteisötanssin opetuksesta ikäihmisille tarkastelen yhteisötanssitaiteilija Marjo Hämäläisen ajatuksia ja kokemuksia yhteisötanssin opettamisesta ikäihmisille. Kohderyhmänä on Tanssiryhmä Vapaavarsi, joka on Hämäläisen ja Pirkanmaan Tanssin Keskus ry:n vuonna 2010 perustama yhteisötanssiryhmä +60-vuotiaille. Tutkielmani tarkoitus on valottaa pedagogisia lähestymistapoja ja näkökulmia, joita Hämäläiselle on kertynyt vuosien saatossa työskennellessään ikäihmisten parissa. Erityisesti tarkastelen miten edesauttaa ikäihmisten oppimista ja muistamista yhteisötanssiharrastuksessa. Lisäksi pohdin yhteisötanssin, yhteisöllisyyden, kohtaamisen, dialogisuuden ja opetustapahtumassa syntyneiden positiivisten kokemusten merkitystä sekä opettajalle että ikäihmisille.

Opinnäytetutkielmani on lähestymistavaltaan kvalitatiivinen. Empiirinen aineisto koostuu Marjo Hämäläisen teemahaastattelusta. Lisäksi käytän aineistona vuonna 2021 tekemääni seminaarityötä Tanssiva ikäihminen - Kahden ikäihmisen ajatuksia yhteisötanssista, oppimisesta ja muistamisesta (Kulin 2021). Opinnäytteeni, joka tarkastelee opettajan näkökulmaa, on jatkumoa seminaarityölleni, joka sanoitti oppijoiden kokemuksia. Opetustapahtumassa on kyse opettajasta ja oppijasta, joten tutkielmani johtopäätöksissä molemmat aineistot ovat dialogissa keskenään.

Yhteisötanssi on kohtaamisen taidetta. Yhteisötanssissa kohtaaminen, kokemuksellisuus, yhteisöllisyys ja tasa-arvoinen vuorovaikutus ovat ensisijaisia. Kun ihminen tulee aidosti kuulluksi ja nähdyksi, synnyttää se osallisuuden tunteen, joka ruokkii yhteisötunteen ja ryhmähengen vahvistumista. Hyvä ryhmähenki puolestaan mahdollistaa erilaisten ihmisten arvostavan kohtaamisen ja toisten huomioimisen, joka synnyttää keskinäistä yhteenkuuluvuutta ja kiintymystä. Mielestäni yhteisötanssiharrastus on mitä parhainta arvostuksen, kunnioituksen ja kiitoksen saamista ja myönteisiä tunteita synnyttävää toimintaa. Yhteisötanssiharrastus antaa ikäihmisille positiivisen mielen, joka tukee heidän kokonaisvaltaista hyvinvointiaan sekä myös heidän muistiaan ja oppimistaan.

Opettaja edesauttaa hyvän ryhmähengen ja vahvan yhteisöllisyyden luontia aitojen kohtaamisten, tasavertaisen vuorovaikutuksen, positiivisen palautteen, rohkaisun, kannustuksen sekä hyvän ja turvallisen ilmapiirin kautta. Tulla nähdyksi ja kuulluksi on merkityksellinen ja kokemuksellinen tapahtuma kenelle tahansa. Emotionaalinen hyvinvointi ja myönteiset tunnetilat edistävät ikäihmisten oppimista ja muistamista. Ainoastaan myönteisten tunnekokemusten kautta voidaan saavuttaa oppimista, joka on pysyvää ja toimintaa muuttavaa. Ikäihmisten muistamista tukee positiivinen oppimiskokemus, toisto ja opittavan asian liittäminen hänen omiin kokemuksiinsa, olemassa oleviin tietoihinsa ja taitoihinsa.

Tutkimusta ikäihmisten kokemuksista tanssi- ja taideharrastuksissa ja heidän taiteeseen uppoutumisestaan tulee tehdä lisää. Tietoa tarvitaan myös heidän opettamisesta ja ikääntymisen tuomista erityisyyksistä. Tämä edesauttaa ikäihmisten parissa työskentelevien taidepedagogien osaamisen lisäämistä ja takaa laadukkaamman kulttuurihyvinvointipalvelujen tarjonnan ikäihmisille. Koen, että jokainen tutkimus kulttuurija taidealan palvelujen käytöstä ja niihin liittyvistä kokemuksista on arvokas. Ne tekevät näkyväksi taiteen ja kulttuurin monimuotoisen vaikutuksen ihmisen hyvinvointiin ja vahvistavat taiteen ja kulttuurin asemaa yhteiskunnassa. Toivon tulevaisuudessa taiteen ja kulttuurin olevan osa yhteiskunnallista ajattelua ja sen rakenteita. Toivon, että tulevaisuudessa taide olisi yhtä kuin elämä.