Voimia minussa : toimijuuden kokemuksia tanssijantyössä
Suomi, Lotta (2021)
Suomi, Lotta
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
2021
Maisterin opinnäytetyö
tanssi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030221545
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022030221545
Tiivistelmä
Tarkastelen kirjallisessa opinnäytetyössäni toimijuuden kokemusta ja siihen liittyviä voimia erityisesti tanssijantyössä. Pohdin myös ruumissuhdettani ja ruumis-maailma suhdettani, jotka ovat yhteydessä toimijuuden kokemuksiin ja voimiin. Voimien havainnointi, niiden rakenteellisuus mukaan lukien, auttavat minua hahmottamaan tanssijuutta, joka on välillä toimijana aktiivinen ja vahvan tuntuinen, tai sitten toimijuuden kokemukseltaan häilyvämpi, ikään kuin toimettomampi ja antautuvampi. Rakenteet ja valtajärjestelmät liittyvät toimijuuteen, mutta tarkastelun fokus on tässä työssä ruumiissani.
Havainnoin toimijuuden kokemuksia, voimia ja ruumissuhdettani teoksissa Kosto I-IX ja Valtamerellinen ja niiden harjoittelupraktiikoissa, sekä työpajassa Skin & Pleasure. Pyrin osoittamaan kuinka kysymykseni nousevat praktiikasta. Toimijuus on liikkuva käsite, jonka ilmenee minulle erilaisina kokemuksina riippuen kontekstista. Tanssijantyössä liikun ruumissuhteiden äärellä ikään kuin zoomaillen eri kohtia itsessäni, ruumiillisuudessani, joka on vaikutussuhteessa maailman ja sen rakenteiden ja voimien kanssa.
Taiteellinen työ on osoittanut ja osoittaa minulle, kuinka joskus ruumissuhteeni tai ruumis-maailma suhteeni ja sitä kautta toimijuus ilmenee minulle yllätyksenä ja joskus taas voin kriittisesti tarkastelemalla rakentaa niitä tietoisesti uudelleen. Toimijuuden ilmenemisessä ja kyseenalaistamisessa keskeisintä on ruumiillinen altistuminen, ruumiini alttiiksi asettaminen ja ruumiillinen havainnointi. Ruumiini voi toimia erilaisten kulttuuristen ja sosiaalisten esitysten paikkana, joka edelleen kysyy toimijuuttaan ja sen luonnetta. Ruumiini kokemus voi avautua minulle myös materiaalisena ja orgaanisena, se voi olla inhimillinen lihallinen ankkuri tai toimia yleisempänä olomuotona, kuten esimerkiksi vedellisyys.
Havainnoin myös ruumis-kieli suhdettani. Voin lähestyä ruumistani kielellisesti fiktion, fantasioinnin ja mielikuvittelun kautta, ja näin vaikuttaa ruumiini tuntoisuuteen. Myös anatominen kuulostelu on kielellistä ajattelua, jolla voin tietoisesti ja tiedostamatta vaikuttaa liikkumiseen ja ruumiin tuntoisuuteen. Toisaalta ruumiissani syntyy tunteita tai tiloja, jotka voivat muuntua, mutta eivät aina muunnu, tietoisuudessani kielelliseen muotoon. Tällaisia olivat Kosto I-IX:n ja Valtamerellisen prosesseissa ilon tunne, värit, tilan tuntu, erilaiset hahmoisuudet ja muut ruumiilliset tilat. Ruumis ja kieli imeltyvät toisiinsa, ja vaikuttuvat toinen toisestaan. Kieli ei tavoita ruumista täydellisesti, eikä ruumis käänny täydellisesti kieleksi. Kieli on minussa vahvasti vaikuttava voima. Ruumiissani on paljon sanoiksi vaikeasti muuntuvaa tuntoisuutta mutta kieli voi myös vapauttaa suitsittua ruumista.
Kysyn toistuvasti, missä kohtaa esiintyjän työ alkaa. Työni alussa erottelemani tanssijan ja ei-tanssijan identiteetit ja ruumiillisuudet kietoutuvat vähitellen yhteen prosessien läpielettävissä ja itseensä upottavissa praktiikoissa. Käsittelen ruumiillisia tiloja Meg Stuartin tekstien kautta ja osoitan kuinka rakennan esiintyjän dramaturgiaa ruumiin virrassa teoksessa Kosto I-IX. Valtamerellisen kokonaisvaltaisen toimijuuden uudelleen ajattelussa minua tukevat J. A. Saarisen valtamerellisen tunteen ja eksistentiaalisten tunteiden analyysi sekä Eeva Anttilan kirjoitukset tietoisuuden rakenteesta. Valtamerellisen toimijuus on yhteydessä toisenlaiseen tietoisuuteen. Esiintyessä huomaan, kuinka itseensä upottavien praktiikoiden ja näyttämön suhde on minulle haastava pitkän historiallisesti ja kulttuurisesti latautuneen näyttämön voiman ja odotusten takia. Nämä upottavat praktiikat kuitenkin avaavat tanssijan ruumistani maailmaan ja määrittävät sen toimijuutta toisin kuin aktiivinen, tiedostettu ja tietoinen toimijuus. Antautumista harjoittavilla praktiikoilla voi olla myös seurauksia - ne voivat luoda uudenlaista toimijuuden kokemusta jälkeenpäin.
Havainnoin toimijuuden kokemuksia, voimia ja ruumissuhdettani teoksissa Kosto I-IX ja Valtamerellinen ja niiden harjoittelupraktiikoissa, sekä työpajassa Skin & Pleasure. Pyrin osoittamaan kuinka kysymykseni nousevat praktiikasta. Toimijuus on liikkuva käsite, jonka ilmenee minulle erilaisina kokemuksina riippuen kontekstista. Tanssijantyössä liikun ruumissuhteiden äärellä ikään kuin zoomaillen eri kohtia itsessäni, ruumiillisuudessani, joka on vaikutussuhteessa maailman ja sen rakenteiden ja voimien kanssa.
Taiteellinen työ on osoittanut ja osoittaa minulle, kuinka joskus ruumissuhteeni tai ruumis-maailma suhteeni ja sitä kautta toimijuus ilmenee minulle yllätyksenä ja joskus taas voin kriittisesti tarkastelemalla rakentaa niitä tietoisesti uudelleen. Toimijuuden ilmenemisessä ja kyseenalaistamisessa keskeisintä on ruumiillinen altistuminen, ruumiini alttiiksi asettaminen ja ruumiillinen havainnointi. Ruumiini voi toimia erilaisten kulttuuristen ja sosiaalisten esitysten paikkana, joka edelleen kysyy toimijuuttaan ja sen luonnetta. Ruumiini kokemus voi avautua minulle myös materiaalisena ja orgaanisena, se voi olla inhimillinen lihallinen ankkuri tai toimia yleisempänä olomuotona, kuten esimerkiksi vedellisyys.
Havainnoin myös ruumis-kieli suhdettani. Voin lähestyä ruumistani kielellisesti fiktion, fantasioinnin ja mielikuvittelun kautta, ja näin vaikuttaa ruumiini tuntoisuuteen. Myös anatominen kuulostelu on kielellistä ajattelua, jolla voin tietoisesti ja tiedostamatta vaikuttaa liikkumiseen ja ruumiin tuntoisuuteen. Toisaalta ruumiissani syntyy tunteita tai tiloja, jotka voivat muuntua, mutta eivät aina muunnu, tietoisuudessani kielelliseen muotoon. Tällaisia olivat Kosto I-IX:n ja Valtamerellisen prosesseissa ilon tunne, värit, tilan tuntu, erilaiset hahmoisuudet ja muut ruumiilliset tilat. Ruumis ja kieli imeltyvät toisiinsa, ja vaikuttuvat toinen toisestaan. Kieli ei tavoita ruumista täydellisesti, eikä ruumis käänny täydellisesti kieleksi. Kieli on minussa vahvasti vaikuttava voima. Ruumiissani on paljon sanoiksi vaikeasti muuntuvaa tuntoisuutta mutta kieli voi myös vapauttaa suitsittua ruumista.
Kysyn toistuvasti, missä kohtaa esiintyjän työ alkaa. Työni alussa erottelemani tanssijan ja ei-tanssijan identiteetit ja ruumiillisuudet kietoutuvat vähitellen yhteen prosessien läpielettävissä ja itseensä upottavissa praktiikoissa. Käsittelen ruumiillisia tiloja Meg Stuartin tekstien kautta ja osoitan kuinka rakennan esiintyjän dramaturgiaa ruumiin virrassa teoksessa Kosto I-IX. Valtamerellisen kokonaisvaltaisen toimijuuden uudelleen ajattelussa minua tukevat J. A. Saarisen valtamerellisen tunteen ja eksistentiaalisten tunteiden analyysi sekä Eeva Anttilan kirjoitukset tietoisuuden rakenteesta. Valtamerellisen toimijuus on yhteydessä toisenlaiseen tietoisuuteen. Esiintyessä huomaan, kuinka itseensä upottavien praktiikoiden ja näyttämön suhde on minulle haastava pitkän historiallisesti ja kulttuurisesti latautuneen näyttämön voiman ja odotusten takia. Nämä upottavat praktiikat kuitenkin avaavat tanssijan ruumistani maailmaan ja määrittävät sen toimijuutta toisin kuin aktiivinen, tiedostettu ja tietoinen toimijuus. Antautumista harjoittavilla praktiikoilla voi olla myös seurauksia - ne voivat luoda uudenlaista toimijuuden kokemusta jälkeenpäin.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1554]