Spontaani tulkinta : laulunopettajien näkemyksiä improvisaation opettamisesta

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkastelen pedagogisia lähestymistapoja improvisaation opetukseen pop/jazz-lau- lun opetuksessa Suomessa. Tavoitteenani on tutkia, miten ja millä keinoin opetus tapahtuu, sekä min- kälaisia merkityksiä improvisaatiolle annetaan osana laulunopetusta. Tutkin improvisaation opetusta erityisesti opettajan näkökulmasta. Tutkimuskysymyksinä ovat: 1. Minkälaisia merkityksiä ja tavoitteita improvisaation opetukselle voidaan antaa? 2. Minkälaisia haasteita ja mahdollisuuksia laulunopettajat näkevät improvisaation opetuksessa? Rakennan käsitteellisen viitekehykseni improvisaation määrittelyn ja oppijakeskeisyyden ympärille. Ensin avaan improvisaatiota musiikkikasvatuksen, populaarimusiikin ja pop/jazz-laulupedagogiikan näkökulmasta. Tämän jälkeen tarkastelen oppijakeskeisyyttä ja sen käytäntöjä musiikin opetuksessa. Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineisto on kerätty teemahaastatteluilla. Haastatte- lin kolmea kokenutta pop/jazz-laulunopettajaa. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluita ja analysoin ne aineistolähtöisen analyysin periaatteiden mukaisesti. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että improvisaatio on laaja käsite, jolla on sekä musiikilli- sia että ulkomusiikillisia tavoitteita. Improvisaatio kehittää ilmaisua ja tukee muusikkoutta. Haasteena improvisaation opetukselle on, että oppilas voi pelätä epäonnistumista. Opettajan tehtävänä on luoda turvallinen oppimisympäristö, jossa erityisesti oppimisprosessin alkuvaiheessa kannustamisen merkitys korostuu.