Kerronnasta, ruumiillisuuksista ja kirjoitusprosessista
Magomedov, Mariam (2023-05-08)
Magomedov, Mariam
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
08.05.2023
Maisterin opinnäytetyö
kirjoittaminen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655908
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061655908
Tiivistelmä
Kirjoittamisen maisteriopintoihin liittyvä taiteellinen projektini on romaanikäsikirjoitus. Olen työstänyt sitä yhdessä mentoreideni Riikka Ala-Harjan ja Antti Salmisen kanssa. Käsikirjoitukseni rakenteeseen sekä kerronnan kielen kehittymiseen ovat vaikuttaneet myös proosaan ja ruumiillisuuteen liittyneet kurssit, joille olen osallistunut lukuvuosien 2021–2023 aikana.
Opinnäytteen reflektiivinen osuus käsittelee kirjoitustyöhöni kytkeytyviä eri aspekteja, erityisesti kerronnan ajallisuutta, ruumiillisuutta ja kielellä koettelua. Tavoitteenani on ollut keskustella opintojen aikana luetun tieteellisen ja kaunokirjallisen kirjallisuuden kanssa sekä samalla sanoittaa projektiini liittyviä oleellisia seikkoja, kuten kysymyksiä kerronnan rakenteesta ja ruumiillisuudesta.
Opinnäytteen taiteellinen osuus (LIITE) koostuu mentorointiprosessissa työstetyn romaanikäsikirjoituksen ensimmäisestä osasta. Johdannossa esittelen taiteellisen työni aiheita, väkivallan kierrettä ja öljyteollisuutta. Sanoitan taiteellista kysymystäni ja johdatan lukijan sitä myötä kohti kerronnan rakenteiden ja ruumiillisuuden käsittelyä.
Ruumiillisuus työssäni liittyy veteen, öljyyn, väkivaltaan ja kerronnan rytmiin. Käytän sekä taiteellisessa että reflektiivisessä opinnäytteessä käsitettä anergia. Anergia keskittyy projektissani öljyteollisuuden saasteiseen ylijäämään, joka yhdessä traumalatautuneisuuden kanssa synnyttää manaavana, myyttistä ääntä.
Reflektiivisen opinnäytteen toisessa luvussa tarkastelen aikarakenteiden ja kertojuuden osalta kerronnan nopeutta ja tiivistä ilmaisua, kehämäisyyttä, menneen läsnäoloa ja muun muassa myyteistä ammentamista. Viittaan esimerkiksi Italo Calvinoon, Shlomith Rimmon-Kenaniin, Andrei Tarkovskiin ja Emma Puikkoseen. Lisäksi sanoitan, miten romaanikäsikijoitukseni rakenteeseen liittyvät ongelmat alkoivat prosessin myötä aueta.
Reflektiivisen opinnäytteen kolmannessa luvussa käsittelen lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää ruumiillisuutta. Pohdin esimerkiksi veden materiaalisuutta ja rytmiä kerronnassa sekä reflektoin tutkielmaani ruumiillisesti talvesta kirjoittamisesta. Ruumiillisuuskysymyksiä tarkastelen keskustellen Jean-Luc Nancyn, Jane Bennettin, Astrida Neimanisin, Emmi Itärannan ja Satu Taskisen kanssa.
Käsittelylukujen päätteeksi esittelen katkelmia romaanikäsikirjoituksestani. Katkelmat ovat työskentelyni tuloksia; niissä näkyy koettelu liittyen kerronnan aikarakenteisiin ja kielen ruumiillisuuteen. Opinnäytteeni osoittaa, että olen kirjoittamisen maisteriopintojen aikana määrätietoisesti pyrkinyt haastamaan itseäni kirjoittajana sekä tietoisesti kehittämään käsikirjoitustani lukemani kirjallisuuden ja saamani palautteiden pohjalta.
Opinnäytteen reflektiivinen osuus käsittelee kirjoitustyöhöni kytkeytyviä eri aspekteja, erityisesti kerronnan ajallisuutta, ruumiillisuutta ja kielellä koettelua. Tavoitteenani on ollut keskustella opintojen aikana luetun tieteellisen ja kaunokirjallisen kirjallisuuden kanssa sekä samalla sanoittaa projektiini liittyviä oleellisia seikkoja, kuten kysymyksiä kerronnan rakenteesta ja ruumiillisuudesta.
Opinnäytteen taiteellinen osuus (LIITE) koostuu mentorointiprosessissa työstetyn romaanikäsikirjoituksen ensimmäisestä osasta. Johdannossa esittelen taiteellisen työni aiheita, väkivallan kierrettä ja öljyteollisuutta. Sanoitan taiteellista kysymystäni ja johdatan lukijan sitä myötä kohti kerronnan rakenteiden ja ruumiillisuuden käsittelyä.
Ruumiillisuus työssäni liittyy veteen, öljyyn, väkivaltaan ja kerronnan rytmiin. Käytän sekä taiteellisessa että reflektiivisessä opinnäytteessä käsitettä anergia. Anergia keskittyy projektissani öljyteollisuuden saasteiseen ylijäämään, joka yhdessä traumalatautuneisuuden kanssa synnyttää manaavana, myyttistä ääntä.
Reflektiivisen opinnäytteen toisessa luvussa tarkastelen aikarakenteiden ja kertojuuden osalta kerronnan nopeutta ja tiivistä ilmaisua, kehämäisyyttä, menneen läsnäoloa ja muun muassa myyteistä ammentamista. Viittaan esimerkiksi Italo Calvinoon, Shlomith Rimmon-Kenaniin, Andrei Tarkovskiin ja Emma Puikkoseen. Lisäksi sanoitan, miten romaanikäsikijoitukseni rakenteeseen liittyvät ongelmat alkoivat prosessin myötä aueta.
Reflektiivisen opinnäytteen kolmannessa luvussa käsittelen lukemiseen ja kirjoittamiseen liittyvää ruumiillisuutta. Pohdin esimerkiksi veden materiaalisuutta ja rytmiä kerronnassa sekä reflektoin tutkielmaani ruumiillisesti talvesta kirjoittamisesta. Ruumiillisuuskysymyksiä tarkastelen keskustellen Jean-Luc Nancyn, Jane Bennettin, Astrida Neimanisin, Emmi Itärannan ja Satu Taskisen kanssa.
Käsittelylukujen päätteeksi esittelen katkelmia romaanikäsikirjoituksestani. Katkelmat ovat työskentelyni tuloksia; niissä näkyy koettelu liittyen kerronnan aikarakenteisiin ja kielen ruumiillisuuteen. Opinnäytteeni osoittaa, että olen kirjoittamisen maisteriopintojen aikana määrätietoisesti pyrkinyt haastamaan itseäni kirjoittajana sekä tietoisesti kehittämään käsikirjoitustani lukemani kirjallisuuden ja saamani palautteiden pohjalta.