Lasten sosioemotionaalisen kompetenssin vahvistaminen alakouluikäisten kuorossa.
Hänninen, Aino (2023-05-12)
Hänninen, Aino
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
12.05.2023
Seminaarityö
kirkkomusiikki ja urut
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062057121
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062057121
Tiivistelmä
Lasten tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn häiriöiden on todettu olevan kasvava ongelma. Sosioemotionaalisen kompetenssin malli jäsentää niitä taitojen ja tietojen osa-alueita, joita vahvistamalla tähän ongelmaan voidaan kasvatuksen keinoin vastata. Näitä osa-alueita ovat itseymmärrys, itsesäätely, sosiaalinen ymmärrys, ihmissuhdetaidot ja vastuullinen päätöksenteko. Tässä työssä tutkin, miten alakouluikäisten lasten sosioemotionaalista kompetenssia voidaan vahvistaa nimenomaan kuorokontekstissa. Lapsikuoro tarkoittaa tässä työssä etenkin seurakunnan toimintana järjestettävää kuoroa, mutta monet periaatteet soveltuvat varmasti myös muunlaisiin lapsikuoroihin.
Tarkoituksenani oli myös selvittää, millaisista ohjaus- ja opetuskäytännöistä hyötyvät ne lapset, jotka erityisesti tarvitsevat sosioemotionaalista tukea. Tukea voivat tarvita esimerkiksi ne lapset, joilla on käyttäytymishäiriö-, ADHD-, autismikirjon häiriö-, Touretten oireyhtymädiagnoosi tai kielellinen kehityshäiriö, kehitysvammaisuutta, oppimisvaikeuksia tai mielenterveysongelmia.
Menetelmänä käytin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta laajan kuvan hahmottamiseksi ja aiemman tiedon tiivistämiseksi tutkimusaiheesta. Kirjallisuudesta löytyviä sosioemotionaalisen kompetenssin vahvistamisen keinoja olivat muun muassa turvallinen, tunteita nimeävä ja sanoittava vuorovaikutus, rauhoittumispaikan käyttäminen, toivotun käyttäytymisen positiivinen vahvistaminen, yhteisten sääntöjen laatiminen, vuorovaikutustaitojen harjoittelu esimerkiksi leikin keinoin ja sosiaaliseen ongelmanratkaisun mallin käyttäminen ja opettaminen ristiriitatilanteissa.
Kirjallisuudesta löytyi keinoja myös aiemmin mainittujen erityisryhmien tukemiseen. Niitä ovat esimerkiksi häiriötön oppimisympäristö ja opetuksen ennakoitava rakenne. Myös positiivinen vahvistaminen on tärkeä keino ohjata lasta, jolla on erityisiä haasteita. Lisäksi eri ryhmille löytyi omia, erityisiä keinoja osallistumisen helpottamiseen.
Tarkoituksenani oli myös selvittää, millaisista ohjaus- ja opetuskäytännöistä hyötyvät ne lapset, jotka erityisesti tarvitsevat sosioemotionaalista tukea. Tukea voivat tarvita esimerkiksi ne lapset, joilla on käyttäytymishäiriö-, ADHD-, autismikirjon häiriö-, Touretten oireyhtymädiagnoosi tai kielellinen kehityshäiriö, kehitysvammaisuutta, oppimisvaikeuksia tai mielenterveysongelmia.
Menetelmänä käytin kuvailevaa kirjallisuuskatsausta laajan kuvan hahmottamiseksi ja aiemman tiedon tiivistämiseksi tutkimusaiheesta. Kirjallisuudesta löytyviä sosioemotionaalisen kompetenssin vahvistamisen keinoja olivat muun muassa turvallinen, tunteita nimeävä ja sanoittava vuorovaikutus, rauhoittumispaikan käyttäminen, toivotun käyttäytymisen positiivinen vahvistaminen, yhteisten sääntöjen laatiminen, vuorovaikutustaitojen harjoittelu esimerkiksi leikin keinoin ja sosiaaliseen ongelmanratkaisun mallin käyttäminen ja opettaminen ristiriitatilanteissa.
Kirjallisuudesta löytyi keinoja myös aiemmin mainittujen erityisryhmien tukemiseen. Niitä ovat esimerkiksi häiriötön oppimisympäristö ja opetuksen ennakoitava rakenne. Myös positiivinen vahvistaminen on tärkeä keino ohjata lasta, jolla on erityisiä haasteita. Lisäksi eri ryhmille löytyi omia, erityisiä keinoja osallistumisen helpottamiseen.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1482]