Musiikkiperintö Suomessa
Kärjä, Antti-Ville (2022)
Kärjä, Antti-Ville
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
2022
2737-1662
Kärjä, A.-V. (2022). Musiikkiperintö Suomessa. Teoksessa N. Hämäläinen & L. Tarkka (toim.), Kaanon ja marginaali: Kulttuuriperinnön vaiennetut äänet (s. 309–329). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/ksvk.101
kirjan osa
Kalevalaseuran vuosikirja 101
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402055687
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202402055687
Tiivistelmä
Keskustelu kulttuuriperinnöstä on kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvun kuluessa. Keskeinen taustatekijä ilmiölle on Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelusta vuodelta 2003. Sopimus on ratifioitu Suomessa 2013. Sopimus pohjaa huoleen historiallisten ilmaisumuotojen ja kulttuuristen käytäntöjen häviämisestä niin teollisista, sotilaallisista, poliittisista kuin kaupallisistakin syistä. Vuosi 2018 oli kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi, ja sen tavoitteena oli Euroopan parlamentin ja neuvoston mukaan se, että ”mahdollisimman moni innostuu tekemään tunnetuksi, vaalimaan, kehittämään ja hyödyntämään monimuotoista eurooppalaista kulttuuriperintöä” (KET 2018). Suomessa Opetus- ja kulttuuriministeriö aloitti vuonna 2021 nimenomaisen kulttuuriperintöstrategian valmistelun (OKM 2021). --