Teoksen äärellä harjaantunut katse
Paavilainen, Kukka (2024)
Paavilainen, Kukka
Taideyliopiston Kuvataideakatemia
2024
978-952-353-456-8
Kuvataiteen tohtorin opinnäyte
Kuvataiteen tohtoriohjelma
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-456-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-353-456-8
Sisällysluettelo
Esipuhe: Opinnäytteen lähtökohdat ja kokonaisuus
Artikkeli 1: Freud, Morelli ja kerronnan kudelma -
Tutkivan taiteilijan näkökulma syntyvän teoksen havainnointiin
Artikkeli 2: Maalauksen läpi: Maisema Toscanasta
Artikkeli 3: Kuvallis-materiaalisten lähteiden todistusvoima
Ellen Thesleffin marionettien jäljityksessä
Artikkeli 4: Väriä päin – Ellen Thesleffin varhaiset kohopainolaatat ja värivedokset
Yhteenveto: Tutkia katsoen
Lähdeluettelo
Tiivistelmät
Kiitokset
Artikkeli 1: Freud, Morelli ja kerronnan kudelma -
Tutkivan taiteilijan näkökulma syntyvän teoksen havainnointiin
Artikkeli 2: Maalauksen läpi: Maisema Toscanasta
Artikkeli 3: Kuvallis-materiaalisten lähteiden todistusvoima
Ellen Thesleffin marionettien jäljityksessä
Artikkeli 4: Väriä päin – Ellen Thesleffin varhaiset kohopainolaatat ja värivedokset
Yhteenveto: Tutkia katsoen
Lähdeluettelo
Tiivistelmät
Kiitokset
Tiivistelmä
Maalausteni syntymään vaikuttavat teosta edeltävä havainto, kehkeytyvän teoksen minussa synnyttämät oivallukset ja mielikuvat sekä teoksen toteutukseen käyttämäni materiaalit. Kuvataiteen tohtorin opinnäytteessäni Teoksen äärellä harjaantunut katse tarkastelen kyseisiä tekijöitä taiteellisen tutkimuksen kontekstissa omien maalausteni ja kuvataiteilija Ellen Thesleffin (1869–1954) teosten ja arkistolähteiden valossa.
Millainen havaintopiste avautuu taiteentuntija Giovanni Morellin ja psykoanalyytikko Sigmund Freudin tarkastelutapojen leikkauspisteestä? Voiko taiteilijan mielikuviin päästä käsiksi luovan kirjoituksen katkelmilla? Entä millaisia marionettinukkeja Thesleff luonnosteli kesäkuussa 1907 ja mitä värejä hän käytti kirkkaina hehkuvissa varhaisissa kohopainovedoksissaan? Neljässä artikkelissa lähestyn taiteilijan asettamin tutkimuskysymyksin ja taidehistorian alan tutkimuskirjallisuuden avulla erilaisia kuvallis-materiaalisia aineistoja. Analyyseissani yhdistän toisiinsa kahdesta koulutuksesta hankkimaani tietotaitoa.
Kaksi artikkeleista olen julkaissut vertaisarvioidusti taidehistorian tutkimuskentällä. Niistä ensimmäinen, ”Freud, Morelli ja kerronnan kudelma – Tutkivan taiteilijan näkökulma syntyvän teoksen havainnointiin”, toimii johdantolukuna. Järjestyksessä toinen artikkeli ”Maalauksen läpi: Maisema Toscanasta” esittelee taidemaalarin kirjoittaman käytännön työskentelyn raportin yhden maalausprosessin aikaisista empiirisistä havainnoista sekä niiden synnyttämistä oivalluksista ja mielikuvista. Raportissa esiin tulevat huomiot johtivat ensimmäisen artikkelin teoreettiseen kehittelyyn.
Toisessa vertaisarvioidussa artikkelissa ”Kuvallis-materiaalisten lähteiden todistusvoima Ellen Thesleffin marionettien jäljityksessä” etsin taiteilijan havainnon kohdetta. Nostan kuvallis-materiaaliset lähteet tutkimuksen ensisijaisten lähteiden rooliin ja luen niiden sisältämiä vihjeitä kuvataiteilijan tietotaitoa hyödyntäen. Luonnospiirrosten, painokuvien ja vanhojen valokuvien avulla löydän Marionetteja-puupiirroksen (1907–1908) malleina toimineet marionettinuket.
Viimeinen artikkeli ”Väriä päin – Ellen Thesleffin varhaiset kohopainolaatat ja värivedokset” ilmestyi Taideyliopiston Kuvataideakatemian julkaisussa. Artikkeli on ensimmäinen Thesleffin varhaisten puulle kaiverrettujen kohopainoteosten kartoittava perustutkimus. Kokoan, järjestän ja ajoitan Thesleffin vuosina 1908–1910 painetuissa julkaisuissa ilmestyneet puupiirrokset ja puukaiverrukset. Lisäksi selvitän tutkimusyhteistyön avulla valituissa värivedoksissa käytetyt materiaalit.
Taiteilijaa kiinnostavia tutkimuskysymyksiä on mahdollista tutkia omien teosten lisäksi myös toisen taiteilijan aineistojen parissa. Opinnäytteessäni puolustan oman alani tietoa sekä taiteellisen tutkimuksen että taidehistorian kentällä. Taiteilijoiden tulisikin puolustaa oman alansa tietoa myös taiteellisen tutkimuksen ulkopuolella, sillä muutoin moni keskeinen kysymys jää vaille tutkimusta. Mina målningars uppkomst är baserad på en observation som föregick verket, de insikter och uppfattningar som det framväxande verket väckte hos mig samt det material jag använde för att förverkliga verket. I mitt lärdomsprov för en doktor i bildkonst, Teoksen äärellä harjaantunut katse (Med blicken mot verket), analyserar jag dessa faktorer inom ramen för konstnärlig forskning i ljuset av mina egna målningar samt bildkonstnär Ellen Thesleffs (1869–1954) verk och arkivsamlingar.
Vilken utgångspunkt för observationer uppkommer i skärningspunkten mellan konstkännaren Giovanni Morellis och psykoanalytikern Sigmund Freuds betraktelsesätt? Kan man komma åt konstnärens uppfattningar med hjälp av brottstycken ur en kreativ text? Hurdana marionettdockor skissade Thesleff i juni 1907 och vilka färger använde hon till de klara, färgsprakande avtrycken av sina tidiga högtryck? I fyra artiklar närmar jag mig olika visuella och materiella källor med hjälp av forskningsfrågor som konstnären ställt och forskningslitteratur inom området konsthistoria. I mina analyser kombinerar jag den know-how jag har förvärvat från två utbildningar.
Två av artiklarna har jag publicerat som referentgranskade publikationer inom forskningsfältet för konsthistoria. Den första av artiklarna, ”Freud, Morelli ja kerronnan kudelma – Tutkivan taiteilijan näkökulma syntyvän teoksen havainnointiin” (Freud, Morelli och berättandets väv – En undersökande konstnärs perspektiv på observationen av ett framväxande verk), är ett inledningskapitel. I den andra artikeln i ordningen, ”Maalauksen läpi: Maisema Toscanasta” (Genom målningen: Landskap från Toscana), lägger jag fram en rapport om det praktiska arbetet skriven av konstnären om empiriska observationer under en målningsprocess samt om de insikter och uppfattningar som observationerna väckt. De iakttagelser som framkommer i rapporten ledde till en teoretisk utveckling av den första artikeln.
I den andra referentgranskade artikeln ”Kuvallis-materiaalisten lähteiden todistusvoima Ellen Thesleffin marionettien jäljityksessä” (Visuella och materiella källors beviskraft under spårningen av Ellen Thesleffs marionetter) sökte jag föremålet för konstnärens iakttagelser. Jag lyfter fram de visuella och materiella källorna i rollen som primära källor för forskningen och utläser de ledtrådar de innehåller med hjälp av mitt know-how som bildkonstnär. Med hjälp av skisser, tryck och gamla fotografier spårar jag upp de marionettdockor som fungerade som modeller för träsnittet Marionetter (1907–1908).
Den sista artikeln, ”Väriä päin – Ellen Thesleffin varhaiset kohopainolaatat ja värivedokset” (Mot färg – Ellen Thesleffs tidiga högtrycksplattor och färgavtryck), publicerades i Konstuniversitetets Bildkonstakademis publikation. Artikeln är den första grundforskningen som kartlägger Thesleffs tidiga högtrycksverk som är skurna i trä. Jag sammanställer, organiserar och daterar de av Thesleffs träsnitt och trägravyrer som utkom i tryckta publikationer under perioden 1908–1910. Dessutom utreder jag med hjälp av forskningssamarbete vilka material som använts i de utvalda färgavtrycken.
Forskningsfrågor som intresserar en konstnär kan studeras utöver i egna verk även i en annan konstnärs material. I mitt lärdomsprov förespråkar jag kunskapen inom min egen disciplin inom både konstnärlig forskning och konsthistoria. Konstnärer bör förespråka kunskapen inom sin disciplin även utöver den konstnärliga forskningen, eftersom många centrala frågor annars ställs utanför forskningen. The birth of my paintings is influenced by the discoveries I make before embarking, the insights and perceptions forged in me by the emerging work and the materials I use. In my Doctor of Fine Arts thesis Teoksen äärellä harjaantunut katse (An Eye Trained on the Verge of Work) I examine these factors in an artistic research context in light of my own paintings and the work and archive sources of visual artist Ellen Thesleff (1869–1954).
What kind of vantage point does art critic Giovanni Morelli and psychoanalyst Sigmund Freud have at the intersection of their analysis styles? Can the mind of an artist be grasped with excerpts of creative writing? And what about the kinds of marionettes Thesleff sketched in June of 1907 and the colours she used in her radiant early woodblock prints? In four articles, I approach various visual-materialist sources using research questions posed by the artist and research literature in the field of art history. In my analyses, I combine the know-how I acquired from two degree programmes.
Two of the articles have been peer-reviewed and published in the field of art history research. The first of these, ”Freud, Morelli ja kerronnan kudelma – Tutkivan taiteilijan näkökulma syntyvän teoksen havainnointiin” (Freud, Morelli and the Weave of Narrative – The Perspective of an Investigative Artist in Observing a Work in Progress), serves as the introductory chapter. The second article, ”Maalauksen läpi: Maisema Toscanasta” (Through Painting: Landscape in Tuscany) explores a practical work report written by the painter on the empirical observations made during one painting process and the resulting insights and mental images. The observations in the report led to the theoretical development of the first article.
In the second peer-reviewed article, ”Kuvallis-materiaalisten lähteiden todistusvoima Ellen Thesleffin marionettien jäljityksessä” (The Evidentiary Power of Visual-Materialist Sources in Finding Ellen Thesleff’s Marionettes) I explore the subject of the artist’s perception. I elevate the visual-materialist sources to the role of primary research sources and decipher the clues they contain, drawing on the painter's know-how. With the help of sketches, prints and old photos, I track down the marionettes that served as models for the Marionetteja (Marionettes) woodcut (1907–1908).
The final article, ”Väriä päin – Ellen Thesleffin varhaiset kohopainolaatat ja värivedokset” (Toward Colour - Ellen Thesleff’s Early Woodblocks and Colour Prints) appeared in a Uniarts Helsinki's Academy of Fine Arts publication. The article is the first basic study charting Ellen Thesleff’s early woodblock prints. I compile, organise and date Thesleff’s woodcuts and wood engravings, which appeared in printed publications in 1908–1910. I also use research collaboration to determine the materials used in selected colour prints.
Research questions that interest artists can be studied not only in their own works but also in the materials of other artists. In my thesis, I defend the knowledge of my own field with regard to both artistic research and art history. Indeed, artists should defend the knowledge of their own field even outside the sphere of artistic research, as many key questions might otherwise remain unexplored.
Millainen havaintopiste avautuu taiteentuntija Giovanni Morellin ja psykoanalyytikko Sigmund Freudin tarkastelutapojen leikkauspisteestä? Voiko taiteilijan mielikuviin päästä käsiksi luovan kirjoituksen katkelmilla? Entä millaisia marionettinukkeja Thesleff luonnosteli kesäkuussa 1907 ja mitä värejä hän käytti kirkkaina hehkuvissa varhaisissa kohopainovedoksissaan? Neljässä artikkelissa lähestyn taiteilijan asettamin tutkimuskysymyksin ja taidehistorian alan tutkimuskirjallisuuden avulla erilaisia kuvallis-materiaalisia aineistoja. Analyyseissani yhdistän toisiinsa kahdesta koulutuksesta hankkimaani tietotaitoa.
Kaksi artikkeleista olen julkaissut vertaisarvioidusti taidehistorian tutkimuskentällä. Niistä ensimmäinen, ”Freud, Morelli ja kerronnan kudelma – Tutkivan taiteilijan näkökulma syntyvän teoksen havainnointiin”, toimii johdantolukuna. Järjestyksessä toinen artikkeli ”Maalauksen läpi: Maisema Toscanasta” esittelee taidemaalarin kirjoittaman käytännön työskentelyn raportin yhden maalausprosessin aikaisista empiirisistä havainnoista sekä niiden synnyttämistä oivalluksista ja mielikuvista. Raportissa esiin tulevat huomiot johtivat ensimmäisen artikkelin teoreettiseen kehittelyyn.
Toisessa vertaisarvioidussa artikkelissa ”Kuvallis-materiaalisten lähteiden todistusvoima Ellen Thesleffin marionettien jäljityksessä” etsin taiteilijan havainnon kohdetta. Nostan kuvallis-materiaaliset lähteet tutkimuksen ensisijaisten lähteiden rooliin ja luen niiden sisältämiä vihjeitä kuvataiteilijan tietotaitoa hyödyntäen. Luonnospiirrosten, painokuvien ja vanhojen valokuvien avulla löydän Marionetteja-puupiirroksen (1907–1908) malleina toimineet marionettinuket.
Viimeinen artikkeli ”Väriä päin – Ellen Thesleffin varhaiset kohopainolaatat ja värivedokset” ilmestyi Taideyliopiston Kuvataideakatemian julkaisussa. Artikkeli on ensimmäinen Thesleffin varhaisten puulle kaiverrettujen kohopainoteosten kartoittava perustutkimus. Kokoan, järjestän ja ajoitan Thesleffin vuosina 1908–1910 painetuissa julkaisuissa ilmestyneet puupiirrokset ja puukaiverrukset. Lisäksi selvitän tutkimusyhteistyön avulla valituissa värivedoksissa käytetyt materiaalit.
Taiteilijaa kiinnostavia tutkimuskysymyksiä on mahdollista tutkia omien teosten lisäksi myös toisen taiteilijan aineistojen parissa. Opinnäytteessäni puolustan oman alani tietoa sekä taiteellisen tutkimuksen että taidehistorian kentällä. Taiteilijoiden tulisikin puolustaa oman alansa tietoa myös taiteellisen tutkimuksen ulkopuolella, sillä muutoin moni keskeinen kysymys jää vaille tutkimusta.
Vilken utgångspunkt för observationer uppkommer i skärningspunkten mellan konstkännaren Giovanni Morellis och psykoanalytikern Sigmund Freuds betraktelsesätt? Kan man komma åt konstnärens uppfattningar med hjälp av brottstycken ur en kreativ text? Hurdana marionettdockor skissade Thesleff i juni 1907 och vilka färger använde hon till de klara, färgsprakande avtrycken av sina tidiga högtryck? I fyra artiklar närmar jag mig olika visuella och materiella källor med hjälp av forskningsfrågor som konstnären ställt och forskningslitteratur inom området konsthistoria. I mina analyser kombinerar jag den know-how jag har förvärvat från två utbildningar.
Två av artiklarna har jag publicerat som referentgranskade publikationer inom forskningsfältet för konsthistoria. Den första av artiklarna, ”Freud, Morelli ja kerronnan kudelma – Tutkivan taiteilijan näkökulma syntyvän teoksen havainnointiin” (Freud, Morelli och berättandets väv – En undersökande konstnärs perspektiv på observationen av ett framväxande verk), är ett inledningskapitel. I den andra artikeln i ordningen, ”Maalauksen läpi: Maisema Toscanasta” (Genom målningen: Landskap från Toscana), lägger jag fram en rapport om det praktiska arbetet skriven av konstnären om empiriska observationer under en målningsprocess samt om de insikter och uppfattningar som observationerna väckt. De iakttagelser som framkommer i rapporten ledde till en teoretisk utveckling av den första artikeln.
I den andra referentgranskade artikeln ”Kuvallis-materiaalisten lähteiden todistusvoima Ellen Thesleffin marionettien jäljityksessä” (Visuella och materiella källors beviskraft under spårningen av Ellen Thesleffs marionetter) sökte jag föremålet för konstnärens iakttagelser. Jag lyfter fram de visuella och materiella källorna i rollen som primära källor för forskningen och utläser de ledtrådar de innehåller med hjälp av mitt know-how som bildkonstnär. Med hjälp av skisser, tryck och gamla fotografier spårar jag upp de marionettdockor som fungerade som modeller för träsnittet Marionetter (1907–1908).
Den sista artikeln, ”Väriä päin – Ellen Thesleffin varhaiset kohopainolaatat ja värivedokset” (Mot färg – Ellen Thesleffs tidiga högtrycksplattor och färgavtryck), publicerades i Konstuniversitetets Bildkonstakademis publikation. Artikeln är den första grundforskningen som kartlägger Thesleffs tidiga högtrycksverk som är skurna i trä. Jag sammanställer, organiserar och daterar de av Thesleffs träsnitt och trägravyrer som utkom i tryckta publikationer under perioden 1908–1910. Dessutom utreder jag med hjälp av forskningssamarbete vilka material som använts i de utvalda färgavtrycken.
Forskningsfrågor som intresserar en konstnär kan studeras utöver i egna verk även i en annan konstnärs material. I mitt lärdomsprov förespråkar jag kunskapen inom min egen disciplin inom både konstnärlig forskning och konsthistoria. Konstnärer bör förespråka kunskapen inom sin disciplin även utöver den konstnärliga forskningen, eftersom många centrala frågor annars ställs utanför forskningen.
What kind of vantage point does art critic Giovanni Morelli and psychoanalyst Sigmund Freud have at the intersection of their analysis styles? Can the mind of an artist be grasped with excerpts of creative writing? And what about the kinds of marionettes Thesleff sketched in June of 1907 and the colours she used in her radiant early woodblock prints? In four articles, I approach various visual-materialist sources using research questions posed by the artist and research literature in the field of art history. In my analyses, I combine the know-how I acquired from two degree programmes.
Two of the articles have been peer-reviewed and published in the field of art history research. The first of these, ”Freud, Morelli ja kerronnan kudelma – Tutkivan taiteilijan näkökulma syntyvän teoksen havainnointiin” (Freud, Morelli and the Weave of Narrative – The Perspective of an Investigative Artist in Observing a Work in Progress), serves as the introductory chapter. The second article, ”Maalauksen läpi: Maisema Toscanasta” (Through Painting: Landscape in Tuscany) explores a practical work report written by the painter on the empirical observations made during one painting process and the resulting insights and mental images. The observations in the report led to the theoretical development of the first article.
In the second peer-reviewed article, ”Kuvallis-materiaalisten lähteiden todistusvoima Ellen Thesleffin marionettien jäljityksessä” (The Evidentiary Power of Visual-Materialist Sources in Finding Ellen Thesleff’s Marionettes) I explore the subject of the artist’s perception. I elevate the visual-materialist sources to the role of primary research sources and decipher the clues they contain, drawing on the painter's know-how. With the help of sketches, prints and old photos, I track down the marionettes that served as models for the Marionetteja (Marionettes) woodcut (1907–1908).
The final article, ”Väriä päin – Ellen Thesleffin varhaiset kohopainolaatat ja värivedokset” (Toward Colour - Ellen Thesleff’s Early Woodblocks and Colour Prints) appeared in a Uniarts Helsinki's Academy of Fine Arts publication. The article is the first basic study charting Ellen Thesleff’s early woodblock prints. I compile, organise and date Thesleff’s woodcuts and wood engravings, which appeared in printed publications in 1908–1910. I also use research collaboration to determine the materials used in selected colour prints.
Research questions that interest artists can be studied not only in their own works but also in the materials of other artists. In my thesis, I defend the knowledge of my own field with regard to both artistic research and art history. Indeed, artists should defend the knowledge of their own field even outside the sphere of artistic research, as many key questions might otherwise remain unexplored.
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1497]