Dramatisointi: Näkökulma draaman kirjoittamiseen
Arikka, Rasmus (2024-05)
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
05 / 2024
Maisterin opinnäytetyö
dramaturgia
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250612
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250612
Tiivistelmä
Kirjallinen opinnäytteeni on sarja tekstejä, joissa käsittelen erityisesti draaman kirjoittamista ja dramatisointia. Tässä työssä dramatisointi tarkoittaa ennen kaikkea romaanin dramatisoimista näyttämölle. Opinnäytetyöni tekstilaji on pohdiskeleva essee, jonka olen uudelleen suomentanut pohtielmaksi. Teksti liikkuu päiväkirjamaisen reflektion, kaunokirjallisen ja akateemisen esseen välimaastossa. Tarkoitukseni on käsitellä henkilökohtaisten esimerkkien kautta kirjoittamista ja suhdettani draamaan ja dramatisointiin.
Työssä on viisi osaa. Ensimmäisessä osassa, lyhyessä johdannossa, esittelen opinnäytteen lähtökohdat ja olennaisimmat kysymykset. Lisäksi määrittelen tekstin keskeisimpiä käsitteitä.
Toisessa osassa käsittelen henkilökohtaista matkaani kirjoittajaksi ja pureudun tarkan havainnon käsitteeseen.
Kolmannessa osassa tarkastelen draaman ja dramatisoinnin peruskysymyksiä. Lisäksi pohdin sitä, miksi dramatisointia arvostetaan vähemmän kuin alkuperäisnäytelmää.
Neljännessä osassa esittelen Tiranan sydän -romaanin dramatisointiprosessia konkreettisten esimerkkien kautta. Tässä osassa esittelen myös laatimani dramatisointiohjeet.
Viimeisessä osassa kokoan ajatuksiani yhteen ja esitelen johtopäätökset.
Työn keskeisimpiä lähdeteoksia on Dramaturgiakirja: Kaikki järjestyy aina (2018). Tämän artikkelikokoelman ovat toimittaneet Katariina Numminen, Maria Kilpi ja Mari Hyrkkänen. Toinen keskeinen lähde on esseekokoelma Jumalainen näytelmä: Dramaturgisia työkaluja (2012), jonka ovat toimittaneet Paula Salminen ja Elina Snicker. Myös Martin Esslinin luentojen pohjalta koottu teos Draaman perusteet (1980) on opinnäytetyössäni keskeinen lähde.
Työssä on viisi osaa. Ensimmäisessä osassa, lyhyessä johdannossa, esittelen opinnäytteen lähtökohdat ja olennaisimmat kysymykset. Lisäksi määrittelen tekstin keskeisimpiä käsitteitä.
Toisessa osassa käsittelen henkilökohtaista matkaani kirjoittajaksi ja pureudun tarkan havainnon käsitteeseen.
Kolmannessa osassa tarkastelen draaman ja dramatisoinnin peruskysymyksiä. Lisäksi pohdin sitä, miksi dramatisointia arvostetaan vähemmän kuin alkuperäisnäytelmää.
Neljännessä osassa esittelen Tiranan sydän -romaanin dramatisointiprosessia konkreettisten esimerkkien kautta. Tässä osassa esittelen myös laatimani dramatisointiohjeet.
Viimeisessä osassa kokoan ajatuksiani yhteen ja esitelen johtopäätökset.
Työn keskeisimpiä lähdeteoksia on Dramaturgiakirja: Kaikki järjestyy aina (2018). Tämän artikkelikokoelman ovat toimittaneet Katariina Numminen, Maria Kilpi ja Mari Hyrkkänen. Toinen keskeinen lähde on esseekokoelma Jumalainen näytelmä: Dramaturgisia työkaluja (2012), jonka ovat toimittaneet Paula Salminen ja Elina Snicker. Myös Martin Esslinin luentojen pohjalta koottu teos Draaman perusteet (1980) on opinnäytetyössäni keskeinen lähde.