Välillä - Monilajisen esitystaidepedagogisen praktiikan muotoutumista Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä
Anderzén, Camilla (2024)
Anderzén, Camilla
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
2024
Maisterin opinnäytetyö
teatteriopettaja
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250661
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061250661
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin minkälaista monilajista esitystaidepedagogista praktiikkaa taiteellis-pedagogisella transformaation alueella toteutettava oikean työn tekeminen Eläinsuojelukeskus Tuulispään toisten eläinten kanssa ehdottaa ja minkälaisen esityksellisen kehyksen avulla työskentelyä voisi avata muille. Opinnäytetyö lähti liikkeelle halusta olla ja toimia toisten eläinten kanssa, yhteistä maaperää etsien esitystaiteen ja taidepedagogiikan rajamaastoista. Työ kysyy: miten toisten eläinten vakavasti ottaminen taiteellis-pedagogisen praktiikan ehdottajina ja harjoittajina vaikuttaa sen sisältöön, muotoon ja käsitykseen siitä, mitä taide(pedagogiikka) on tai voisi tulevaisuudessa olla?
Alustan työn avaamalla suhdettani toisiin eläimiin, esitystaiteeseen ja taidepedagogiikkaan, joiden välille muodostuvaa aluetta työ kokonaisuudessaan tutkii. Alustuksen jälkeen kerron työskentelystäni Tuulispäässä ja toisten eläinten kanssa yhteismuotoutumisen aiheuttamista nyrjähdyksistä ajattelussani, sekä hetkellisistä tasapainon kokemuksistani tietämättömyyden keskellä. Heijastan kokemuksiani muun muassa kasvatustieteiden professori Gert Biestan maailmakeskeiseen pedagogiikkaan, esitystaiteilija ja tutkija Tuija Kokkosen vieraanvaraisuuden- ja heikon toimijuuden käsitteisiin, feministiteoreetikko Donna Harawayn kumppanuuslajin-, kasvatustieteilijä Virpi Väkkärän kanssakuljeskelun- sekä kasvatusfilosofi John Deweyn täyskokemuksen käsitteisiin sekä taidehistorioitsija Jessica Ullrichin pohdintaan toisten eläinten toimijuuden ja luovuuden sijoittamisesta lajienvälisen taiteen keskiöön.
Työn perustana toimii lokakuusta 2023 maaliskuuhun 2024 kestänyt työskentelyjakso, johon sisältyi keskimäärin yksi vapaaehtoisvuoro viikossa Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä, yhdessä esitystaiteilija Maija Linturin kanssa. Työskentelyjakso johti 9 tunnin mittaiseen osallistavaan Välillä-esitykseen, jossa 7 kutsuvierasta vietti päivän kanssamme Tuulispäässä vapaaehtoistyötä tehden. Esitys ehdotti
osallistujille kolmea olemisen- ja huomion suuntaamisen tapaa: havaittavaksi tekeytyminen toiminnassa (vapaaehtoisvuoron työtehtävissä), kutsuille herkistyminen ja tarkkailijaksi asettuminen.
Vapaaehtoistyö, eli oikean työn tekeminen toisten eläinten kanssa taiteellis-pedagogisen ajattelun kontekstissa on opinnäytetyöni toiminnallinen lähtökohta. Työ havainnoi toiminnasta käsin syntyviä toisten eläinten, esitystaiteen ja taidepedagogiikan välisiä suhteita, heijastaen niitä posthumanistisen-, kriittisen eläintutkimuksen-, taidepedagogiikan- ja esitysteorian viitekehyksiin. Työ pyrkii suuntaamaan
huomiota toisten eläinten toimijuuteen, esteettiseen ilmaisuun ja -kokemuksiin sekä taidekäsityksiin. Se keskittyy kuuntelemaan, minkälaisia kysymyksiä toiset eläimet kysyvät ja miten heidän kysymyksiinsä vakavasti suhtautuminen muuttaa käsitystämme maailmasta.
Päätän työni pohtimalla affektien merkitystä monilajisessa, taiteellis-pedagogisessa praktiikassa ja pohdin Välillä-esityksen kaltaisen monilajisen esityksen potentiaalia muodostaa transformaation alueita, joilla vastavuoroinen toiminta toisten eläinten kanssa esityksen kanssatoimijoina ja -taiteilijoina horjuttaa ihminen-eläin dikotomiaa niin taiteessa kuin elämässä yleensä. Lisäksi väitän, että Välilläesityksen kaltaisessa monilajisessa esityksessä koettu yhteismuotoutuminen toisten eläinten kanssa voi mahdollistaa ihmisen ja toisen eläimen suhteen uudelleen määrittymisen myös esityksen ulkopuolisessa maailmassa
Alustan työn avaamalla suhdettani toisiin eläimiin, esitystaiteeseen ja taidepedagogiikkaan, joiden välille muodostuvaa aluetta työ kokonaisuudessaan tutkii. Alustuksen jälkeen kerron työskentelystäni Tuulispäässä ja toisten eläinten kanssa yhteismuotoutumisen aiheuttamista nyrjähdyksistä ajattelussani, sekä hetkellisistä tasapainon kokemuksistani tietämättömyyden keskellä. Heijastan kokemuksiani muun muassa kasvatustieteiden professori Gert Biestan maailmakeskeiseen pedagogiikkaan, esitystaiteilija ja tutkija Tuija Kokkosen vieraanvaraisuuden- ja heikon toimijuuden käsitteisiin, feministiteoreetikko Donna Harawayn kumppanuuslajin-, kasvatustieteilijä Virpi Väkkärän kanssakuljeskelun- sekä kasvatusfilosofi John Deweyn täyskokemuksen käsitteisiin sekä taidehistorioitsija Jessica Ullrichin pohdintaan toisten eläinten toimijuuden ja luovuuden sijoittamisesta lajienvälisen taiteen keskiöön.
Työn perustana toimii lokakuusta 2023 maaliskuuhun 2024 kestänyt työskentelyjakso, johon sisältyi keskimäärin yksi vapaaehtoisvuoro viikossa Eläinsuojelukeskus Tuulispäässä, yhdessä esitystaiteilija Maija Linturin kanssa. Työskentelyjakso johti 9 tunnin mittaiseen osallistavaan Välillä-esitykseen, jossa 7 kutsuvierasta vietti päivän kanssamme Tuulispäässä vapaaehtoistyötä tehden. Esitys ehdotti
osallistujille kolmea olemisen- ja huomion suuntaamisen tapaa: havaittavaksi tekeytyminen toiminnassa (vapaaehtoisvuoron työtehtävissä), kutsuille herkistyminen ja tarkkailijaksi asettuminen.
Vapaaehtoistyö, eli oikean työn tekeminen toisten eläinten kanssa taiteellis-pedagogisen ajattelun kontekstissa on opinnäytetyöni toiminnallinen lähtökohta. Työ havainnoi toiminnasta käsin syntyviä toisten eläinten, esitystaiteen ja taidepedagogiikan välisiä suhteita, heijastaen niitä posthumanistisen-, kriittisen eläintutkimuksen-, taidepedagogiikan- ja esitysteorian viitekehyksiin. Työ pyrkii suuntaamaan
huomiota toisten eläinten toimijuuteen, esteettiseen ilmaisuun ja -kokemuksiin sekä taidekäsityksiin. Se keskittyy kuuntelemaan, minkälaisia kysymyksiä toiset eläimet kysyvät ja miten heidän kysymyksiinsä vakavasti suhtautuminen muuttaa käsitystämme maailmasta.
Päätän työni pohtimalla affektien merkitystä monilajisessa, taiteellis-pedagogisessa praktiikassa ja pohdin Välillä-esityksen kaltaisen monilajisen esityksen potentiaalia muodostaa transformaation alueita, joilla vastavuoroinen toiminta toisten eläinten kanssa esityksen kanssatoimijoina ja -taiteilijoina horjuttaa ihminen-eläin dikotomiaa niin taiteessa kuin elämässä yleensä. Lisäksi väitän, että Välilläesityksen kaltaisessa monilajisessa esityksessä koettu yhteismuotoutuminen toisten eläinten kanssa voi mahdollistaa ihmisen ja toisen eläimen suhteen uudelleen määrittymisen myös esityksen ulkopuolisessa maailmassa
Kokoelmat
- Kirjalliset opinnäytteet [1549]