Valmistautumisesta, näyttelijäntaiteen ja joukkuevoimistelun näkökulmasta
Oupornikova, Alexandra (2024-05-28)
Oupornikova, Alexandra
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu
28.05.2024
Maisterin opinnäytetyö
näyttelijäntaide
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753294
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2024061753294
Kuvaus
kiitos
Tiivistelmä
Opinnäytteessäni halusin tutkia tapaani lämmitellä ja virittäytyä näyttelijäsuoritukseen. Valmistautuminen näyttelijäsuoritukseen on kiehtonut
minua koko opiskeluaikani ja koen siitä kirjoittamisen olevan omassa prosessissani tärkeää. Olen pyrkinyt etsimään Teatterikorkeakoulun
opintojeni aikana itselleni optimaalisinta valmistautumisrutiinia. Alun perin ajattelin, että oikea lämmittelyrutiini takaisi aina onnistuneen
suorituksen.
Työtä aloittaessani huomasin, että erilaiset tavat valmistautua h-hetkeen ovat kulkeneet mukanani lapsuudesta asti joukkuevoimistelun kautta.
Sen vuoksi aloitan opinnäytetyöni kirjoittamalla luvussa kaksi tavoistani valmistautua suoritukseen urheilun näkökulmasta. Etenen
aikajanassa lapsuuden leikkimielisestä harrastuksesta maa-joukkueaikoihin nuoreen aikuisuuteen asti. Käytän lähteinäni materiaaleja, jotka
ovat keskittyneet tutkimaan huippusuorituksiin tähtääviä aloja fyysisestä sekä henkisestä näkökulmasta.
Opinnäytteeni kolmannessa luvussa siirryn käsittelemään lämmittelyä näyttelemisen kontekstissa. Opinnäytteen kirjoittamisen prosessin
aikana ymmärsin, että omat valmistautumisrutiinini näyttelijänä ovat vielä kehitteillä. Tämän vuoksi pyysin haastateltavikseni kahta kokenutta
näyttelijää - Krista Kososta ja Martti Suosaloa. Kysyin heidän käsityksiään siitä, mitä lämmitteleminen ja virittäytyminen heille näyttelijöinä
tarkoittaa ja toimivatko he samalla tavoin valmistautuessaan näyttämölle tai kuvauksiin. Kysyin myös, millaisia tekniikoita ja rutiineja heillä
valmistautumiseen on ja miten toimia silloin, kun arjessa on paljon kiirettä ja haasteita, eikä luovan työn tekeminen ole helppoa.
Loppupäätelminä totean, että valmistautumisessa tärkeintä on löytää optimaalinen keskittymistila ennen suoritusta. Näyttelijän käyttämät
keinot sitä varten saattavat vaihdella tilanteesta riippuen, mutta on hyvä omata itselleen sopivia rutiineja, joita voi käyttää tarvittaessa. Pohdin
myös asioita, joita en ole avannut työssäni, mutta haluaisin tulevaisuudessa tutkia lisää.
Lopuksi kiitän ihmisiä, jotka ovat auttaneet opinnäytetyöni kirjoittamisessa ja jotka ovat muuten vain rakkaita.
minua koko opiskeluaikani ja koen siitä kirjoittamisen olevan omassa prosessissani tärkeää. Olen pyrkinyt etsimään Teatterikorkeakoulun
opintojeni aikana itselleni optimaalisinta valmistautumisrutiinia. Alun perin ajattelin, että oikea lämmittelyrutiini takaisi aina onnistuneen
suorituksen.
Työtä aloittaessani huomasin, että erilaiset tavat valmistautua h-hetkeen ovat kulkeneet mukanani lapsuudesta asti joukkuevoimistelun kautta.
Sen vuoksi aloitan opinnäytetyöni kirjoittamalla luvussa kaksi tavoistani valmistautua suoritukseen urheilun näkökulmasta. Etenen
aikajanassa lapsuuden leikkimielisestä harrastuksesta maa-joukkueaikoihin nuoreen aikuisuuteen asti. Käytän lähteinäni materiaaleja, jotka
ovat keskittyneet tutkimaan huippusuorituksiin tähtääviä aloja fyysisestä sekä henkisestä näkökulmasta.
Opinnäytteeni kolmannessa luvussa siirryn käsittelemään lämmittelyä näyttelemisen kontekstissa. Opinnäytteen kirjoittamisen prosessin
aikana ymmärsin, että omat valmistautumisrutiinini näyttelijänä ovat vielä kehitteillä. Tämän vuoksi pyysin haastateltavikseni kahta kokenutta
näyttelijää - Krista Kososta ja Martti Suosaloa. Kysyin heidän käsityksiään siitä, mitä lämmitteleminen ja virittäytyminen heille näyttelijöinä
tarkoittaa ja toimivatko he samalla tavoin valmistautuessaan näyttämölle tai kuvauksiin. Kysyin myös, millaisia tekniikoita ja rutiineja heillä
valmistautumiseen on ja miten toimia silloin, kun arjessa on paljon kiirettä ja haasteita, eikä luovan työn tekeminen ole helppoa.
Loppupäätelminä totean, että valmistautumisessa tärkeintä on löytää optimaalinen keskittymistila ennen suoritusta. Näyttelijän käyttämät
keinot sitä varten saattavat vaihdella tilanteesta riippuen, mutta on hyvä omata itselleen sopivia rutiineja, joita voi käyttää tarvittaessa. Pohdin
myös asioita, joita en ole avannut työssäni, mutta haluaisin tulevaisuudessa tutkia lisää.
Lopuksi kiitän ihmisiä, jotka ovat auttaneet opinnäytetyöni kirjoittamisessa ja jotka ovat muuten vain rakkaita.