Äänisuunnittelijan hiljaisuus

Abstract

Opinnäytteessäni etsitään ikkunallista kirjoituspaikkaa koulusta.

Opinnäytteessäni yritetään kirjoittamalla avata omaa henkilökohtaista paikkaani Teatterikorkeakoulussa ja maailmassa, tulevana teatteritaiteen maisterina, joka ei ole opiskellut teatterin tekemistä.

Opinnäytteessäni yritetään tehdä teatteri naurunalaiseksi ja katsoa kohti toisenlaisia teattereita.

Opinnäytteessäni yritetään kirjoittaa hiljaa ja hiljaisuudesta.

Opinnäytteessäni yritetään olla ymmärtämättä ja yritetään hyväksyä.

Opinnäytteessäni kieltäydytään ja epäonnistutaan teatraalisesti.

Opintoni äänisuunnittelun maisteriohjelmassa ovat olleet poikkeukselliset, sillä valtaosa maisteriopinnoistani on keskittynyt (luovaan) kirjoittamiseen. Yritän löytää pienoisesseistä koostuvassa opinnäytteessäni erilaisia näkökulmia ja valotuksia epätyypilliseen opintopolkuuni, kokeellisen kirjoittamisen keinoin. Ajattelen, että tilanteeni opinnäytteen kirjoittajana on ollut tautologinen: Olen opiskellut edeltävät vuodet kirjoittamista, ja niinpä kirjoittamalla ei voi syntyä oikeastaan mitään muuta kuin näyte kirjoittamisen opista. Tästä ajatuksesta käsin lähdin liikkeelle työssäni.

Näyttämöä ja kirjoittamista käsittelevissä pienoisesseissä etsitään toisenlaisia ruumiita ja ruumiillisuuksia, sekä hiljaisuutta. Keskustelukumppaneina teksteissäni mukana kulkevat muun muassa kirjoittamisen filosofiaa tutkineet Maurice Blanchot ja Jean-Luc Nancy, sekä kielen ruumiillisuudesta ja ruumiin kielellisyydestä Logomimesis–teoksessaan kirjoittanut Esa Kirkkopelto. Mukana kulkee myös yllättävä matkakumppani ja vertauskuva: vasara. Lisäksi opinnäyte on vaivihkainen peliliike ja avaus, jossa työväenluokkaisesta taustasta tuleva transsukupuolinen opiskelija siirtää itsensä jonnekin, jonne hän ei taida kuulua: näyttämölle.

Opinnäytteen taiteellinen osa on proosarunokokoelman käsikirjoitus Matkat, jota kirjoitin vuosina 2020-2022. Sen ohjaavana opettajana toimi kirjoittamisen maisteriohjelman opettaja Antti Salminen.