”Kyllä ne kuorolaiset vähän salaa odottavatkin pientä kevennystä” : Laadullinen tutkimus vuorovaikutusharjoitteista kuorossa

Abstract

Tässä maisterintutkielmassa tarkastelen, millaisia ulottuvuuksia vuorovaikutusharjoitteisiin ja niiden toteuttamiseen liittyy kuorokontekstissa. Tutkimuskysymykseni on: Millaisia merkityksiä haastateltavat kuvailevat vuorovaikutusharjoitteilla olevan kuorotoiminnassa?

Tutkimukseni on laadullinen tapaustutkimus, jonka teoreettisen viitekehyksen muodostavat sosiaalinen hyvinvointi, sosiokonstruktivistinen oppimiskäsitys ja hierarkkisuus kuoroympäristössä. Tarkastelen vuorovaikutusharjoitteiden merkityksiä myös turvallisen oppimisympäristön, improvisaatioteatterin periaatteiden sekä leikkisyyden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto muodostetaan lukiolaiskuorolle toteutettujen yksilö- ja ryhmähaastattelujen pohjalta.

Tulokset osoittavat, että vuorovaikutusharjoitteilla on useita merkityksiä kuorotoiminnassa. Sosiaalisen hyvinvoinnin näkökulmasta merkityksissä korostuvat yhteisöllisyys, osallisuus ja sosiaalinen hyväksyntä. Aineiston analyysi osoittaa, että vuorovaikutusharjoitteet voivat rentouttaa kuorolaisia sekä tuoda leikkisyyttä kuoroharjoituksiin. Vuorovaikutusharjoitteet voivat olla yhteydessä turvallisen oppimisympäristön rakentumiseen ja päinvastoin, myös oppimisympäristön turvallisuus voi tukea vuorovaikutusharjoitteiden onnistumista. Kuoronjohtajalla on selkeä rooli harjoitteille sopivan ympäristön mahdollistamisessa ja harjoitteiden ohjeistamisessa. Tutkimustulokset osoittavat myös, että vuorovaikutusharjoitteet voivat lisätä kuorolaisten rohkeutta heittäytyä sekä tukea heidän itsevarmuuttaan. Lisäksi ne voivat yhtenäistää ja kohottaa kuorolaisten vireystilaa sekä rikastaa ja vapauttaa heidän äänenkäyttöään. Vaikuttaa siltä, että vuorovaikutusharjoitteiden aikana kuorolaiset myös oppivat nopeammin.

Tulosten valossa vuorovaikutusharjoitteita on perusteltua hyödyntää kuorokontekstissa. Sovellusmahdollisuuksia löytyy myös muista musiikin ja musiikkikasvatuksen ryhmämuotoisista ympäristöistä, esimerkiksi koulumaailmasta. Tutkimuksen perusteella sosiaalisen hyvinvoinnin tutkimusta voisi jatkaa esimerkiksi tarkastelemalla sosiaalisen eristyneisyyden vähentämismahdollisuuksia vuorovaikutusharjoitteiden avulla.