Kudelma (materiaaleista ja tekijyydestä.)

Abstract

Lopputyöni koostuu sekä taiteellisesta että kirjallisesta osuudesta.

Taiteellinen osuus oli yksityisnäyttely (Un)ravelling Porvoon Taidehallissa 29.3.-5.5.2024. Paikka- ja tilaorientoituneen veistosinstallaation materiaalit koostuivat löydetyistä ja saaduista romumetalleista, joita taivuttelin ahjossa aikaansaaden orgaanisia tilassa luikertelevia arkkitehtonisia muotoja. Teos käsitteli kutoutumisen ja purkautumisen tematiikkoja.

Taiteellisen työskentelyn keskeisin havainto oli metallimateriaalin kyky muuttaa laatuaan kovasta ja kestävästä taipuisaksi ja muovautuvaksi sen olosuh- teita muuttamalla. Ahjon kuumuus, kappaleen muoto ja koko, metallikappaleen mineraalirakenne, sekä kappaleen sisällä olevan hiekan koostumus yhdistettynä omaan jaksamistilaani, sekä ulkoisiin olosuhteisiin – sään lämpötilaan ja kosteuteen, toimivat lopullisen kappaleen muotoutumisen määrittäjinä. Niiden kautta oli mahdollista konkreettisesti havainnoida elementtien välisiä vuorovaikutussuhteita, ja saada kokemus maailmassa olevien asioiden yhteenkuuluvuudesta ja hienovaraisista arkikokemukselle näkymättömistä verkostoista.

Kirjallisessa osuudessa käsittelen taiteellista lopputyötäni, sen valmistumisprosessia, sekä omaa materiaali- ja tilasuhdettani suhteessa teokseen ja taiteelliseen praktiikkaani. Lisäksi käyn läpi itselleni keskeisiä käsitteitä (kudelma, materia, toimijuus, tila, sommitelma, maisema, tuntu), jotka ammentavat uusmaterialistisesta ja posthumanistisesta ajattelusta ja maailmasuhteesta. Näiden kautta hahmottelen omaa suhdettani käsillä oleviin materiaaleihin, niiden historiaan ja taiteelliseen työskentelyyni.

Ajattelen kudelmaa eräänlaisena käsitteellisenä lähestymistapana työskentelyyni, materiaali- ja tilasuhteeseeni. Ymmärrän kudelman muotona, jossa asiat ja elementit järjestyvät yhteenpunoutuen, joko suunnitellusti, sattumanvaraisesti tai näiden kahden yhdistelmänä. Keskeistä kudelmalle on se, että samalla kun se kutoo ja sitoo yhteen elementtejä, se on myös purkautuva ja uudelleen muotoutuva.

Tilasuhteeni koostuu paikan erityisyyden huomioimisesta teoksen rakentumis- ja installointivaiheessa. Se voi koskea tilan tuntua, tunnelmaa, tai sen historiaa tai tilaa ympäröivää ympäristöä laajemminkin.

Lisäksi kontekstoin praktiikkaani konkretismin ja uuskonkretismi taidesuuntausten kautta. Pyrin ymmärtämään oman praktiikkani ja teosteni merkityksen muotoutumisen osana näitä kaanoneita.