Unenkaltaisuudesta
Ladataan...
3.24 MB - Ensisijainen
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Elokuvakamera kuljettaa katsojan tapahtumien keskiöön kuin unennäkijän. Unen ja elokuvan tapahtumat ovat arkipäiväistä elämää tiiviimpiä jo pelkän lyhyemmän kestonsa vuoksi. Unennäkijä ja elokuvan katsoja ei voi fyysisesti liikkumalla ja toiminnalla toteuttaa halujaan, vaan molemmat joutuvat tyytymään katsomiseen ja mielen kautta saatavaan täyttymykseen. Elokuvien unenkaltaiset näkymät ja tunnelmat ovat toimineet opinnäytteeni maalausten lähtökohtina. Kirjallisessa osuudessa nojaan amerikkalaisen filosofi ja esteetikko Susanne Langerin useasti elokuvatutkimuksissa viitattuun tekstiin Merkintä elokuvasta (viite alla). Myös muutamat muut kirjalliset lähteet tukevat ajatusta elokuvan unenkaltaisuudesta. Esittelen tässä löydöksiäni tutkimusaiheeseen liittyen sekä kerron opinnäytetyöni taiteellisen osuuden sisällöstä ja prosessista.
Opinnäytetyön ensimmäinen taiteellinen osuus oli esillä Kuvan kevät 2017 –näyttelyssä Exhibition Laboratoryssa. Osallistuin maalauksilla: The Birrrds I (2017) ja Uupumus (2017). Toinen taiteellinen osuus oli Unenkaltainen –yksityisnäyttelyssä kesäkuussa 2017 Kuvataideakatemian Lönnrotinkadun galleriassa Exhibition Laboratory Project Roomissa. Näyttely koostui maalauksista: Ohikulku (2017), The Birrrds I (2017), Näkymä (2016) ja The Birrrds II (2017).
Opinnäytteeni kirjallisessa osuudessa 1. Unet ja unheimlich avaan Sigmund Freudin unheimlich– käsitettä ja sitä, kuinka se mielestäni liittyy uniin ja elokuviin. Elokuvista esimerkkinä käytän David Lynchin ja Alfred Hitchcockin ohjauksia. Kerron lyhyelti opinnäytetyöni maalauksista ja niiden liittymisestä unheimlich tai uncanny –käsitteisiin. Vertailukohtana mainitsen Edward Hopperin ja Luc Tuymanssin, joiden maalausten ihmishahmoissa Uncanny –vaikutelma ilmenee.
1.1 Unenkaltaisuudesta – osuudessa esittelen Susanne Langerin dream mode – käsitteen, André Bazinin ja Siegfried Kracauerin näkemyksiä elokuvan unenkaltaisuudesta. Käsittelen unen ja elokuvan tilaan liittyvää luonnetta.
2. Hiljaisuudesta ja tyhjyydestä –osuudessa pohdin tyhjyyden ja hiljaisuuden vaikutelmaa sekä omissa maalauksissani että maalareiden kuten Thomas Eggerer, Vilhelm Hammershøi ja Edward Hopper maalauksissa.
3. Teoksista –osuudessa avaan maalausaiheiden valikoitumista ja kerron sopivan lähdemateriaalin hankkimisesta teoksiini.
3.1 Uupumus, 3.2 Ohikulku,3.3 Näkymä ja 3.4 The Birrrds I & Birrrds II – luvuissa käyn teokset yksitellen läpi.
4. Kuvan Kevät 2017 ja Unen kaltainen –näyttelyjen ripustamisesta –osuudessa kerron näyttelyjen ripustamiseen liittyvistä päätöksistä.
5. Loppusanat –osuudessa kerron ajatuksistani opinnäytetyöprosessiin jälkeen.
Viite: Langer, Susanne ”Merkintä elokuvasta 1953.” Teoksessa Paras elokuvakirja, toimittanut Peter von Bagh, kääntänyt Peter von Bagh, 24-28. Juva: WSOY:n graafiset laitokset, 1995.