Kelluntamusiikki : improvisoinnin opetusmenetelmä
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Sisällysluettelo
”Improvisointimetodin” ontologinen ristiriita ja sen ratkaisu
Mihin opetusmenetelmä tähtää?
Epäilykset hauskuuden seuralaisina
Kirjoittajan kokemukset työelämästä
Projektin ensiaskeleet ja sen toteutus
Kirjan rakenne
I KELLUNTAMUSIIKIN TAUSTATEORIA
1 Miksi psykoanalyysi?
1.1 Daniel N. Stern ja present moment
1.1.1 Stern: nyt-hetki ja kohtaamisen hetki
1.1.2 Tarinoiden syntymekanismi: Sternin ja Johnstonen kosketuspinta
1.1.3 Sonaattimuoto A–B–A` ja Sternin erityinen tämänhetkisyys
1.2 Juoni tarinassa ja musiikillisen improvisaation onnellinen juonettomuus
1.3 Toisen aistiminen
1.4 Peilisolut liikehdinnän takana
2 D.W. Winnicott: ympäristö leikin lähtökohtana
2.1 Winnicott ja potential space
2.2 Winnicott ja playing
2.2.1 Kohutin self-objekti Winnicottin true selfin ilmaisuna
3 Uneksumisen taide: Thomas H. Ogden
3.1 Ogden ja dreaming
3.2 Ogdenin ”kolmas” ja uneksunnan ulottuvuudet
3.3 Dreaming, playing, the present moment: käsitteiden analogiasta
4 Maailman uutena ottaminen
4.1 Kehon ylittäminen
4.2 Ajattelun tasoja arkipäivässä ja psykoanalyysissa
4.3 Improvisointi ja tieto
5 Improvisaatio sosiaalisena tapahtumana
5.1 Improvisaatio tapahtuu maailmassa, jossa on ihmisiä
5.2 Ilmaisemisen tarve ja ahdistus
5.3 Häpeä
5.4 Luomistapahtuma ja ilmaisua koskevat laatuvaatimukset
5.5 Itseilmaisu, psykoanalyysi ja uuden kohtaaminen
6 Keith Johnstone: ”Don`t be prepared!”
6.1 Kun mieli ponnistelee
6.2 Turvasta: itsestäänselvyys, laajakaistaisuus, oletusympyrä
6.3 Anarkian juuret
6.4 Soittamisen ja näyttelemisen kulttuurisista eroista
6.5 Statukset ja niiden käyttäminen
6.6 Taustalle vetäytyvä vai opettava opettaja?
6.7 Draaman ja musiikin ilmaisutavat systeemeinä
6.8 Puitteista huolehtiminen hyväksymällä
7 Kelluntamusiikki
7.1 Improvisoinnista
7.2 Mitä on Kelluntamusiikki?
7.2.1 Tietoiset idiomit puuttuvat
7.2.2 Pulssi
7.2.3 Hyväksymisen kehä
7.2.4 Improvisointipohjat: vain muutama kirpeä sointu
7.2.5 Nimeämättömyys
7.2.6 Vaikutteista: Erik Satien musiikin muodottomuus
7.2.6.1 Raagan pitkä intensiteetti
8 Musiikkiterapiasta suppeasti
8.1 Improvisointimallit
8.2 Muutos päämääränä
9 Kelluntamusiikin teoreettinen pohdinta
9.1 Tämänhetkisyys ja objektiivisen tarkkailun ansa
9.2 Luovuus, hulluus ja vitaalisuus
9.3 Leikki tarvitsee puitteet
9.4 Tahtominen vai muodottoman uneksuminen?
II KELLUNTAMUSIIKKI-MENETELMÄN KEHITTÄMISHANKE
10 Miksi opetusmenetelmä?
10.1 Tutkimuskysymyksen polttopiste: omakohtaisuus
10.2 Keinoista ja yhteisöllisyydestä
10.3 Alkuun sysäävä sointi
11 Kenttätutkimus 2009–2010
11.1 Tutkimusluvat ja lasten tutkimuksen eettiset näkökulmat
11.2 Reflektoivan opettajan näkökulma: mitä tunneilla tapahtui?
11.3 Kenttätutkimuksen kolme vaihetta ja ”opettamaton” opettajuus
11.4 Ensimmäinen vaihe: toimintaan totuttaminen
11.5 Toinen vaihe: kohti oppilaan omaa estetiikkaa
11.5.1 Itse kotona tehdyt pohjat
11.5.2 Uusia pohjia tunnilla
11.6 Kolmas vaihe: sivupolku, uusi pääväylä ja oppilaslähtöisyys
11.6.1 CD-kokeilun yhtenevät tulokset
11.6.2 Muuttunut kellunta
11.6.3 Kenttätutkimuksen oppilaskohtainen paketointi
11.6.4 Loppuliuku
11.7 Videointi tutkimuksen välineenä
III TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI
12 Aineiston kuvaus ja merkkien selitykset
12.1 Kehittäjän, reflektoivan opettajan ja tutkijan positiot
12.1.1 Spiraalimalli
12.1.2 Tallenteet paperilla ja muistikortilla
12.2 Empatia
12.3 Improvisointituntien alkuhetket
13 Keith Johnstonen vuorovaikutusilmiöt aineistossa
13.1 Statusten värittämä monisäikeinen todellisuutemme
13.2 Oletusympyrä keskellä improvisaatiota
13.3 Tyrmäykset ja työllistämiset
14 Daniel N. Stern: tämänhetkisyydet
14.1 Tämänhetkisyydet tietoisuuden havahtumisina
14.2 Tapaus aineistosta: elävä mennyt, awareness ja consciousness
14.3 Nyt-hetket löyhän kuljeskelun tilassa
14.4 Tapaus aineistosta: nyt-hetki ja kohtaamisen hetki Auran kanssa
14.5 Musiikilliset nyt- ja kohtaamisen hetket
15 Thomas H. Ogden: uneksunta
15.1 Tapaus aineistosta: Jaanan oman pohjan esittelyhetkeen liittyvää teoretisointia
15.1.1 Container–contained
15.1.2 Facilitating environment ja Johnstonen ”tarjous”
15.2 Toiminnasta pidättäytyminen todellisen muutoksen taustalla
15.3 Ogden: improvisointituntien ”kolmas"
16 D. W. Winnicott: facilitating environment ja frustroiva ympäristö
16.1 Optimaalinen frustraatio
16.2 Potential space ja spatula-periaate
17 Self-objektit
17.1 Self-objektit ja häpeä
17.2 Riemu omasta self-objektista
18 Haastatteluaineisto
18.1 Laajakaistaisuus – tiedon valtaväylä
18.1.1 Tutkimuksessa kyseleminen ja toisaalta arkielämän kiinnostunut asenne
18.1.2 Keskusteleva teemahaastattelu: lämmittelyn merkitys ja lapset informantteina
18.2 Ensimmäinen haastattelukierros: marraskuu 2009
18.3 Toinen haastattelukierros: helmikuu 2010
18.4 Välikysymys (maalis–huhtikuun vaihde 2010)
18.5 Kolmas haastattelukierros: toukokuu 2010
19 Oppilailta jälkikäteen kerätty kysely
19.1 Yhteenveto kyselyn tuloksista
IV MENETELMÄN SOVELTAMISEEN LIITTYVIÄ
KÄYTÄNNÖLLISIÄ POHDINTOJA
20 Tapahtumien kertaus
20.1 Kenttätutkimuksen alkutilanne
20.2 Tutkimusryhmä ilman huippupianisteja
20.3 Kenttätutkimuksen onnistumisen kriteerit
21 Improvisoinnin opettaminen
21.1 Statusilmaisu ja vuorovaikutuksen kompastuminen
21.2 Oppilaan self-objektien ulkoapäin tapahtuva kommentointi
21.3 ”Tietämisen” ongelma ja omien impulssien tilannesidonnainen käyttö
21.4 Tukea antava ympäristö improvisointipohjassa
21.5 Heti-tekeminen ja improvisointipohjilla soittaminen
21.6 Hyväksyminen musiikissa ja olemisessa
21.7 Musiikinteoria Kelluntamusiikissa ja moodit
21.8 Psykoanalyyttiset käsitteet improvisoinnin opettamisessa
22 Improvisointipohjat
22.1 Nuottiesimerkkejä improvisointipohjista
Tiivistelmä
Kelluntamusiikki on improvisoinnin opetusmenetelmä, joka tarjoaa välineitä myös improvisoinnin omaehtoiseen harrastamiseen. Kehittämisprojektissa musiikillinen improvisointi nähdään sarjana tekoja, jotka voivat suoraan muokata soittajan minäkuvaa. Improvisoija soittaa itsensä ”näkyväksi” paitsi toiselle myös itselleen. Omakohtaisen ja ennalta tietämättömän soittaminen edellyttää soittajalta senhetkiseen ympäristöön kohdistuvaa luottamusta. Siksi improvisoinnin opettamisessa musiikilliset tiedot eivät sellaisenaan riitä. Tarvitaan käsitteitä, joiden avulla voidaan ymmärtää opetustilannetta ohjailevaa sanatonta viestintää. Tarvitaan keinoja, joilla voidaan tiedostaa ja ehkäistä improvisointiin olennaisesti liittyviä epävarmuustekijöitä.
Oppilaan kannalta menetelmän tavoitteena on sisäistetty asenne, jonka myötä improvisaatio tapahtuu ennalta pohtimatta. Kirjan teoriaosassa ja aineiston analyysissa nostetaan esiin analogioita improvisoinnin opetustapahtuman sekä psykoanalyyttisen työskentelyn välillä. Kuten soiva improvisaatio, myös psykoanalyysi on tämänhetkisyydessä kehkeytyvä prosessi, jossa usein hahmottuu jotain ennalta tietämätöntä. Tarkastelun välineinä käytetään muun muassa Daniel N. Sternin present moment -käsitettä, Thomas H. Ogdenin dreaming -käsitettä sekä Donald W. Winnicottin ajatuksia tukea antavasta ympäristöstä.
Psykoanalyyttisesti sävyttynyttä matkaa täydennetään Keith Johnstonen teatteri-improvisaatiota koskevalla vuorovaikutusfilosofialla. Improvisoinnin opetusmenetelmä kehittyi vuoden kestäneessä toimintatutkimuksen kenttävaiheessa, joka toteutettiin kymmenen eri-ikäisen oppilaan kanssa. Improvisointitunnit, joita kertyi yhteensä 191, videoitiin toistuvaa reflektointia sekä myöhemmässä vaiheessa tapahtunutta analyysia varten. Analysoitavana aineistona käytettiin myös oppilaille suunnattuja teemahaastatteluja. Prosessissa löytyi opetustyössä tarvittavia vuorovaikutuskeinoja, joilla voidaan tukea oppilaan luovuutta.
Kelluntamusiikki esittelee myös tutkimuksessa kehittyneen musiikillisen toimintaympäristön, jonka puitteissa yksilön ilmaisu helpottuu. Pysyvä pulssi, kadenssittomat soinnut sekä kirjassa esitelty ”asettautuminen” voivat auttaa oppilasta improvisoimaan omakohtaiselta tuntuvaa musiikkia. Tunne omakohtaisuudesta on improvisaatiosta saatavan merkityksellisyyden perusta. Projektissa syntynyt musiikillinen oppimateriaali tuo pedagogiikan ammattilaisten ulottuville impro-visointipohja-käsitteen. Tutkimusraportti sisältää nuottiesimerkkejä improvisointipohjista sekä tarjoaa viitekehyksen niiden käytännön soveltamiseen ja edelleen kehittämiseen.
Kirja on suunnattu soitonopettajille, soitonopiskelijoille, musiikkiterapeuteille sekä musiikin ulkopuolisille ihmistyön ammattilaisille, joita kiinnostaa sanaton, laajakaistainen viestintä.
ISBN
978-952-329-414-1
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
Emojulkaisu
Lehti
Julkaisusarja
Studia musica|55
ISSN
2489-8155
DOI
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta