Kelluntamusiikki : improvisoinnin opetusmenetelmä

Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, DocMus-tohtorikoulu
2014
Tohtoritutkinto. Kehittäjäkoulutus

Verkkojulkaisu

Sisällysluettelo

”Improvisointimetodin” ontologinen ristiriita ja sen ratkaisu Mihin opetusmenetelmä tähtää? Epäilykset hauskuuden seuralaisina Kirjoittajan kokemukset työelämästä Projektin ensiaskeleet ja sen toteutus Kirjan rakenne I KELLUNTAMUSIIKIN TAUSTATEORIA 1 Miksi psykoanalyysi? 1.1 Daniel N. Stern ja present moment 1.1.1 Stern: nyt-hetki ja kohtaamisen hetki 1.1.2 Tarinoiden syntymekanismi: Sternin ja Johnstonen kosketuspinta 1.1.3 Sonaattimuoto A–B–A` ja Sternin erityinen tämänhetkisyys 1.2 Juoni tarinassa ja musiikillisen improvisaation onnellinen juonettomuus 1.3 Toisen aistiminen 1.4 Peilisolut liikehdinnän takana 2 D.W. Winnicott: ympäristö leikin lähtökohtana 2.1 Winnicott ja potential space 2.2 Winnicott ja playing 2.2.1 Kohutin self-objekti Winnicottin true selfin ilmaisuna 3 Uneksumisen taide: Thomas H. Ogden 3.1 Ogden ja dreaming 3.2 Ogdenin ”kolmas” ja uneksunnan ulottuvuudet 3.3 Dreaming, playing, the present moment: käsitteiden analogiasta 4 Maailman uutena ottaminen 4.1 Kehon ylittäminen 4.2 Ajattelun tasoja arkipäivässä ja psykoanalyysissa 4.3 Improvisointi ja tieto 5 Improvisaatio sosiaalisena tapahtumana 5.1 Improvisaatio tapahtuu maailmassa, jossa on ihmisiä 5.2 Ilmaisemisen tarve ja ahdistus 5.3 Häpeä 5.4 Luomistapahtuma ja ilmaisua koskevat laatuvaatimukset 5.5 Itseilmaisu, psykoanalyysi ja uuden kohtaaminen 6 Keith Johnstone: ”Don`t be prepared!” 6.1 Kun mieli ponnistelee 6.2 Turvasta: itsestäänselvyys, laajakaistaisuus, oletusympyrä 6.3 Anarkian juuret 6.4 Soittamisen ja näyttelemisen kulttuurisista eroista 6.5 Statukset ja niiden käyttäminen 6.6 Taustalle vetäytyvä vai opettava opettaja? 6.7 Draaman ja musiikin ilmaisutavat systeemeinä 6.8 Puitteista huolehtiminen hyväksymällä 7 Kelluntamusiikki 7.1 Improvisoinnista 7.2 Mitä on Kelluntamusiikki? 7.2.1 Tietoiset idiomit puuttuvat 7.2.2 Pulssi 7.2.3 Hyväksymisen kehä 7.2.4 Improvisointipohjat: vain muutama kirpeä sointu 7.2.5 Nimeämättömyys 7.2.6 Vaikutteista: Erik Satien musiikin muodottomuus 7.2.6.1 Raagan pitkä intensiteetti 8 Musiikkiterapiasta suppeasti 8.1 Improvisointimallit 8.2 Muutos päämääränä 9 Kelluntamusiikin teoreettinen pohdinta 9.1 Tämänhetkisyys ja objektiivisen tarkkailun ansa 9.2 Luovuus, hulluus ja vitaalisuus 9.3 Leikki tarvitsee puitteet 9.4 Tahtominen vai muodottoman uneksuminen? II KELLUNTAMUSIIKKI-MENETELMÄN KEHITTÄMISHANKE 10 Miksi opetusmenetelmä? 10.1 Tutkimuskysymyksen polttopiste: omakohtaisuus 10.2 Keinoista ja yhteisöllisyydestä 10.3 Alkuun sysäävä sointi 11 Kenttätutkimus 2009–2010 11.1 Tutkimusluvat ja lasten tutkimuksen eettiset näkökulmat 11.2 Reflektoivan opettajan näkökulma: mitä tunneilla tapahtui? 11.3 Kenttätutkimuksen kolme vaihetta ja ”opettamaton” opettajuus 11.4 Ensimmäinen vaihe: toimintaan totuttaminen 11.5 Toinen vaihe: kohti oppilaan omaa estetiikkaa 11.5.1 Itse kotona tehdyt pohjat 11.5.2 Uusia pohjia tunnilla 11.6 Kolmas vaihe: sivupolku, uusi pääväylä ja oppilaslähtöisyys 11.6.1 CD-kokeilun yhtenevät tulokset 11.6.2 Muuttunut kellunta 11.6.3 Kenttätutkimuksen oppilaskohtainen paketointi 11.6.4 Loppuliuku 11.7 Videointi tutkimuksen välineenä III TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI 12 Aineiston kuvaus ja merkkien selitykset 12.1 Kehittäjän, reflektoivan opettajan ja tutkijan positiot 12.1.1 Spiraalimalli 12.1.2 Tallenteet paperilla ja muistikortilla 12.2 Empatia 12.3 Improvisointituntien alkuhetket 13 Keith Johnstonen vuorovaikutusilmiöt aineistossa 13.1 Statusten värittämä monisäikeinen todellisuutemme 13.2 Oletusympyrä keskellä improvisaatiota 13.3 Tyrmäykset ja työllistämiset 14 Daniel N. Stern: tämänhetkisyydet 14.1 Tämänhetkisyydet tietoisuuden havahtumisina 14.2 Tapaus aineistosta: elävä mennyt, awareness ja consciousness 14.3 Nyt-hetket löyhän kuljeskelun tilassa 14.4 Tapaus aineistosta: nyt-hetki ja kohtaamisen hetki Auran kanssa 14.5 Musiikilliset nyt- ja kohtaamisen hetket 15 Thomas H. Ogden: uneksunta 15.1 Tapaus aineistosta: Jaanan oman pohjan esittelyhetkeen liittyvää teoretisointia 15.1.1 Container–contained 15.1.2 Facilitating environment ja Johnstonen ”tarjous” 15.2 Toiminnasta pidättäytyminen todellisen muutoksen taustalla 15.3 Ogden: improvisointituntien ”kolmas" 16 D. W. Winnicott: facilitating environment ja frustroiva ympäristö 16.1 Optimaalinen frustraatio 16.2 Potential space ja spatula-periaate 17 Self-objektit 17.1 Self-objektit ja häpeä 17.2 Riemu omasta self-objektista 18 Haastatteluaineisto 18.1 Laajakaistaisuus – tiedon valtaväylä 18.1.1 Tutkimuksessa kyseleminen ja toisaalta arkielämän kiinnostunut asenne 18.1.2 Keskusteleva teemahaastattelu: lämmittelyn merkitys ja lapset informantteina 18.2 Ensimmäinen haastattelukierros: marraskuu 2009 18.3 Toinen haastattelukierros: helmikuu 2010 18.4 Välikysymys (maalis–huhtikuun vaihde 2010) 18.5 Kolmas haastattelukierros: toukokuu 2010 19 Oppilailta jälkikäteen kerätty kysely 19.1 Yhteenveto kyselyn tuloksista IV MENETELMÄN SOVELTAMISEEN LIITTYVIÄ KÄYTÄNNÖLLISIÄ POHDINTOJA 20 Tapahtumien kertaus 20.1 Kenttätutkimuksen alkutilanne 20.2 Tutkimusryhmä ilman huippupianisteja 20.3 Kenttätutkimuksen onnistumisen kriteerit 21 Improvisoinnin opettaminen 21.1 Statusilmaisu ja vuorovaikutuksen kompastuminen 21.2 Oppilaan self-objektien ulkoapäin tapahtuva kommentointi 21.3 ”Tietämisen” ongelma ja omien impulssien tilannesidonnainen käyttö 21.4 Tukea antava ympäristö improvisointipohjassa 21.5 Heti-tekeminen ja improvisointipohjilla soittaminen 21.6 Hyväksyminen musiikissa ja olemisessa 21.7 Musiikinteoria Kelluntamusiikissa ja moodit 21.8 Psykoanalyyttiset käsitteet improvisoinnin opettamisessa 22 Improvisointipohjat 22.1 Nuottiesimerkkejä improvisointipohjista

Tiivistelmä

Kelluntamusiikki on improvisoinnin opetusmenetelmä, joka tarjoaa välineitä myös improvisoinnin omaehtoiseen harrastamiseen. Kehittämisprojektissa musiikillinen improvisointi nähdään sarjana tekoja, jotka voivat suoraan muokata soittajan minäkuvaa. Improvisoija soittaa itsensä ”näkyväksi” paitsi toiselle myös itselleen. Omakohtaisen ja ennalta tietämättömän soittaminen edellyttää soittajalta senhetkiseen ympäristöön kohdistuvaa luottamusta. Siksi improvisoinnin opettamisessa musiikilliset tiedot eivät sellaisenaan riitä. Tarvitaan käsitteitä, joiden avulla voidaan ymmärtää opetustilannetta ohjailevaa sanatonta viestintää. Tarvitaan keinoja, joilla voidaan tiedostaa ja ehkäistä improvisointiin olennaisesti liittyviä epävarmuustekijöitä. Oppilaan kannalta menetelmän tavoitteena on sisäistetty asenne, jonka myötä improvisaatio tapahtuu ennalta pohtimatta. Kirjan teoriaosassa ja aineiston analyysissa nostetaan esiin analogioita improvisoinnin opetustapahtuman sekä psykoanalyyttisen työskentelyn välillä. Kuten soiva improvisaatio, myös psykoanalyysi on tämänhetkisyydessä kehkeytyvä prosessi, jossa usein hahmottuu jotain ennalta tietämätöntä. Tarkastelun välineinä käytetään muun muassa Daniel N. Sternin present moment -käsitettä, Thomas H. Ogdenin dreaming -käsitettä sekä Donald W. Winnicottin ajatuksia tukea antavasta ympäristöstä. Psykoanalyyttisesti sävyttynyttä matkaa täydennetään Keith Johnstonen teatteri-improvisaatiota koskevalla vuorovaikutusfilosofialla. Improvisoinnin opetusmenetelmä kehittyi vuoden kestäneessä toimintatutkimuksen kenttävaiheessa, joka toteutettiin kymmenen eri-ikäisen oppilaan kanssa. Improvisointitunnit, joita kertyi yhteensä 191, videoitiin toistuvaa reflektointia sekä myöhemmässä vaiheessa tapahtunutta analyysia varten. Analysoitavana aineistona käytettiin myös oppilaille suunnattuja teemahaastatteluja. Prosessissa löytyi opetustyössä tarvittavia vuorovaikutuskeinoja, joilla voidaan tukea oppilaan luovuutta. Kelluntamusiikki esittelee myös tutkimuksessa kehittyneen musiikillisen toimintaympäristön, jonka puitteissa yksilön ilmaisu helpottuu. Pysyvä pulssi, kadenssittomat soinnut sekä kirjassa esitelty ”asettautuminen” voivat auttaa oppilasta improvisoimaan omakohtaiselta tuntuvaa musiikkia. Tunne omakohtaisuudesta on improvisaatiosta saatavan merkityksellisyyden perusta. Projektissa syntynyt musiikillinen oppimateriaali tuo pedagogiikan ammattilaisten ulottuville impro-visointipohja-käsitteen. Tutkimusraportti sisältää nuottiesimerkkejä improvisointipohjista sekä tarjoaa viitekehyksen niiden käytännön soveltamiseen ja edelleen kehittämiseen. Kirja on suunnattu soitonopettajille, soitonopiskelijoille, musiikkiterapeuteille sekä musiikin ulkopuolisille ihmistyön ammattilaisille, joita kiinnostaa sanaton, laajakaistainen viestintä.

ISBN

978-952-329-414-1

Aihealue

OKM-julkaisutyyppi

Emojulkaisu

Lehti

Julkaisusarja

Studia musica|55

ISSN

2489-8155

DOI

Saavutettavuusominaisuudet

Ei tietoa saavutettavuudesta