Taidekokemuksen läheisyyksistä : “Tää jotenkin tuli tosi lähelle, vähän niinku joku muukin olisi ajatellut näin.”

dc.contributor.authorTurtiainen, Minea
dc.contributor.organizationfi=Taideyliopiston Kuvataideakatemia. Nykytaiteen historian ja teorian kandidaattiohjelma|sv=Konstuniversitetets Bildkonstakademi. Kandidatprogram i samtidskonstens historia och teori|en=Uniarts Helsinki’s Academy of Fine Arts. BA Programme in Contemporary Art History and Theory|
dc.date.accessioned2025-10-29T06:00:02Z
dc.date.issued2025
dc.description.abstractTutkielmassani hahmotan esteettisen läheisyyden luonnetta tapausesimerkin kautta ja kysyn millaisia läheisyyksiä katsojan taidekokemus voi havainnollistaa? Tutkielmani keskiössä on ystäväni Emman läheiseksi kokema teoskohtaaminen Rosa Barban Hear, There, Where the Echoes Are (2021) -teoksen kanssa Berliinin Neue Nationalgaleriessa. Teemahaastattelun kautta keräämäni aineiston ensisijaisina keskustelukumppneina läpi tutkielman kulkevat María José Alcaraz Leónin artikkeli Aesthetic Intimacy (2019) sekä Maaria Lingon sosiologian väitöskirja Aitojen elämysten kaipuu (1998). Tutkielmassani lähestyn taidekokemusta läheisyyden käsitteen kautta. Sanana läheisyys viittaa lyhyeen etäisyyteen (eli kirjaimellisesti läheisyyteen) asioiden välillä. Tarkastelemani läheisyys on yhteyden tunnetta, resonointia, samalla aaltopituudella olemista, tunnetta jonkin asian jakamisesta. Keskeisenä käsitteenä tutkielmassa on esteettisen läheisyyden kokemus (aesthetic intimacy). Viittaan termillä henkilökohtaiseen kokemukseen, jossa teoksen katsoja kokee teoksen esteettisen maailman itselleen läheisenä ja omakohtaisena. Teoksen äärellä voi esimerkiksi kokea tietyn ilmaisutavan tai näkökulman teoksessa olevan samanlainen kuin itsellä. Käsittelen läheisyyttä katsojan subjektiivisena tunteena; esteettisen läheisyyden kokemuksessa kyse ei ole katsojan ja teoksen tekijän keskinäisestä yhteydestä, vaan katsojassa heräävästä läheisyyden tunteesta teoksen äärellä. Taidekokemus ei ole ainoastaan subjektiivinen, vaan se on myös rakentunut sosiaalisesti kulttuurisista vaikutteista. Tarkastelenkin (esteettistä) läheisyyttä sopivan etäisyyden päästä ja koitan välttää dikotomista ajattelua läheisyydestä ja etäisyydestä. En tavoittele taidekokemuksessa läheisyyttä vaan haluan ymmärtää sitä. Teoreettisessa viitekehyksessä hahmotan, kuinka ymmärrän tarkastella ja käsitellä (esteettisen) läheisyyden kokemusta opinnäytetyön tutkielmallisessa osuudessa. Käsittelyosiossa esittelen, millaista läheisyyttä tulkitsin Emman taidekokemuksessa ilmenneen; mitkä teoksen muotoon ja sisältöön liittyvät seikat olivat mahdollisesti vaikutuksessa koettuun läheisyyteen ja kuinka esteettinen läheisyys kokemuksessa ilmeni. Lopuksi päätän tutkielman kokoaviin johtopäätöksiin ja reflektointiin.
dc.format.extent25
dc.identifier.urihttps://taju.uniarts.fi/handle/11111/5822
dc.identifier.urnURN:NBN:fi-fe20251029103780
dc.language.isofin
dc.rightsIn Copyright 1.0
dc.subject.degreeprogramfi=nykytaiteen historia ja teoria|sv=samtidskonstens historia och teori|en=Contemporary Art History and Theory|
dc.subject.ysokokemukset
dc.subject.ysokuvataide
dc.subject.ysonykytaide
dc.subject.ysoestetiikka
dc.titleTaidekokemuksen läheisyyksistä : “Tää jotenkin tuli tosi lähelle, vähän niinku joku muukin olisi ajatellut näin.”
dc.type.coarfi=opinnäyte (kandidaatti)|sv=lärdomsprov (kandidat)|en=bachelor thesis|
dc.type.ontasotfi=Kandidaatin tutkielma|sv=Kandidatavhandling|en=Bachelor's thesis|

Tiedostot

Näytetään 1 - 1 / 1
Ladataan...
Name:
Turtiainen_Minea_2025.pdf
Size:
411.3 KB
Format:
Adobe Portable Document Format