Liikkuvaa ja lähes liikkumatonta kuvaa mäntyjen kanssa : Miten kohdata puu subjektina?

Abstract

Taiteellisessa tutkimushankkeessani Miettii mäntyjen kanssa (2022–2024) olen lähestynyt yksittäisiä puita, etsinyt erilaisia tapoja esiintyä kameralle yhdessä niiden, heidän kanssaan, ja laatinut näistä kohtaamisista videoteoksia. Työskentelyni perustuu kokemuksiini aiemmista hankkeista Esiintyä kasvien kanssa (2017–2019) ja Kohtaamisia huomattavien ja huomaamattomien puiden kanssa (2020–2021), joiden lähtökohtana olivat muun muassa Michael Marderin dekonstruktiosta vaikutteita saanut ajattelu, Rosi Braidottin posthumanistinen kritiikki ja Val Plumwoodin ekofeminismi.

Tässä hankkeessa olen yrittänyt lähestyä mäntyjä ja miettiä niiden kanssa vailla tarkempaa tutkimussuunnitelmaa tai teoreettista viitekehystä, käytäntö edellä. Artikkelissa kytken kokemukseni liikkuvan kuvan piirissä käytyihin keskusteluihin performanssidokumentoinnin, omakuvaelokuvan, ekoelokuvan ja videoesseen kautta. Esittelen performanssin pohjalta kehittämäni kaksi lähestymistapaa, joiden avulla olen pyrkinyt kohtaamaan puut subjekteina: yhtäältä vuoden mittaiset karkeat intervallikuvaukset ja toisaalta puiden reaaliaikainen puhutteleminen.

Käytän esimerkkinä näistä työtavoista kahden Kaivopuistossa Helsingissä kasvavan männyn kanssa vuonna 2022 toteuttamiani teoksia, With the Pine in Kaivopuisto Park (ja sen variaatiot) ja With the Reclining Pine 1–12. Pohdin myös missä määrin näiden tekniikoiden avulla on mahdollista todella kohdata puut subjekteina.