Ukrainalaisten Vuoro - Työskentelyä haavoittuvaisessa asemassa olevien kanssa

Abstract

Taiteellis-pedagogisen opinnäytetyöni kirjallisessa osuudessa käyn läpi työskentelyä ukrainalaisten pakolaisten kanssa. Kerron kuinka lopulta päädyin tuottamaan 15.3.2024 Helsingin suomenkielisen työväenopiston Juhlasalissa toteutuneen Ukrainalaisten vuoro – nimisen hyväntekeväisyystapahtuman. Lisäksi sivuani taustaani tanssitaiteilijana ja aktivistina ja pohdin, miksi päädyin työskentelemään juuri pakolaisten kanssa.

Opinnäytetyön toisessa luvussa käyn läpi minulle merkityksellisiä teoreettisia viitekehyksiä ja toimintamalleja, joita sovelsin opinnäytetyöni käytännön osuudessa. Lauri Rauhalan holistinen ihmiskäsitys auttaa minua hahmottamaan, että tanssitunti ei ole muusta maailmasta erillinen tapahtuma vaan tila täynnä yksilöitä kehon ja mielen historiat mukanaan. Paolo Freiren dialogisuus ja Homi K. Bhabhan Third Space – käsite rakentavat ymmärrystäni tasa-arvoisesta tilasta, missä uuden oppiminen ja keskinäisen ymmärryksen kasvu tulee mahdolliseksi. Traumasensitiivinen asenne auttaa minua hahmottamaan trauman syntymekanismeja, sekä tavoittelemaan opettajana turvallista opetustilannetta, mikä parhaimmillaan voisi olla opiskelijalle parantava kokemus.

Luvuissa 3–6 käsittelen kurssin valmisteluita. Kerron kuinka saavutin kohderyhmän ja mitä kautta löysin harjoitus- ja esitystilat. Käyn läpi tärkeimpiä harjoituksia ja ideoita niiden taustalla. Pyrin samalla peilaamaan harjoituksia opinnäytetyössäni esittelemiini teoreettisiin viitekehyksiin. Avaan näkemystäni työryhmälähtöisestä työskentelystä ja kerron mitä yhteisötaide merkitsee minulle ja mitä se merkitsee tämän kyseisen työn kohdalla. Pyrin avoimesti kuvaamaan omia tuntemuksiani ja ajatuksiani, joita kävin läpi useamman kuukauden mittaisen kurssin aikana. Kerron kuinka lopulta päädyin muutamaan suunnitelmaani ja aloitin opetuksen ohella tuottamaan hyväntekeväisyystapahtumaa, jossa nähtiin ja kuultiin noin 50 eri ikäistä ukrainalaista esiintyjää. Käyn jonkin verran läpi tapahtumatuotantoon liittyviä asioita.

Opinnäytetyöni viimeiset luvut pyhitän pohdinnalle ja reflektiolle. Pohdin mitä opin tässä projektissa ja mitä kenties tekisin toisin opettajana ja projektin vetäjänä. Lopuksi unelmoin, mitä yhteisötaide voisi kenties olla.

Itselleni merkityksellisintä oli se, että ukrainalaiset kokivat hyväntekeväisyystilaisuuden lämminhenkiseksi ja heille tuli tunne, että heillä oli hetken oma tila keskellä Helsinkiä.