Valse Hot : Kulttuurinen hybridisoituminen jazzvalssien rytmiikan varhaisessa historiassa

Abstract

Tutkimustehtäväni on jazzvalssien sisällön historiallisen ja yhteiskunnallisen kontekstoinnin kautta saavuttaa laajempi ymmärrys jazzmusiikin kontekstissa tapahtuvasta musiikkikulttuurin hybridisoitumisesta. Tutkimuskysymykseni ovat: Onko jazzvalssin ilmiössä kyse kulttuurisesti hybridistä musiikki-ilmiöstä ja miten tämä näkyy jazzvalssin rytmiikan yhtyetason kehityksessä ja muutoksissa vuosien 1900–1957 välillä? Miten jazzvalssi toimii esimerkkinä siitä, miten kulttuurisesti hybridi musiikkityyli voi muodostua? Tutkielmassani tarkastelen jazzvalssin rytmiikkaa varhaisilta äänitteiltä tehtyjen transkriptioiden avulla. Lisäksi aineistossani on muutamia ragtime-valsseja tai ”synkopoituja valsseja” joiden rytmiikkaa tarkastelen alkuperäisistä julkaistuista nuoteista. Tutkimukseni on välineellinen tapaustutkimus, jossa on musiikin kulttuurihistorian, mikrohistorian ja taidelähtöisen tutkimuksen piirteitä. Esitän tulosteni perusteella, että jazzvalssin tahtilajin 9/8-luonne on yhdistelmä swing-tyylisen jazzin kannalta oleellisen afrikkalaisen 12/8-tahtilajin sekä eurooppalaisen valssin 3/4-tahtilajin piirteitä. Jazzvalssissa eurooppalaisen valssin ”um-pa-pa” topos ei ole kokonaisuutta määrittävässä asemassa, mutta se on kuitenkin läsnä. Lisäksi melodian tai säestysinstrumenttien tasolla ilmenee usein synkopointia, joka muodostaa 2:3 polyrytmisen vaikutelman suhteessa koettuun pulssiin. Musiikissa toteutuessa kummallekin tyypillisiä, mutta ei välttämättä alun perin yhteisiä rytmisiä ilmiöitä, on lopputulos jotain, joka ei voisi olla olemassa ilman jompaa kumpaa kulttuurista vaikutetta. Valssin ja jazzmusiikin suhde 1900-luvun alun yhdysvaltalaisessa eurosentrisessä kulttuurissa sisältää ”latautuneisuutta” josta kertovat monet aikalaiskuvaukset. Esitän, että jazzvalssi kulttuurisen hybridisoitumisen tuotteena on myönteinen esimerkki ilmiöstä sen selkeästi perustuen kulttuuriseen ymmärrykseen, jossa musiikin tulkitsijat, säveltäjät ja esittäjät ovat ymmärryksen kautta yhdistelleet musiikillisia elementtejä toisiinsa.