Pienet teot, suuri hurma : toimijuus kulttuurisessa vanhustyössä
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
2022
Väitöskirja
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Suomalainen yhteiskunta on monella tavalla murroksessa: väestö ikääntyy, hyvinvointi
polarisoituu ja työelämä kuormittaa tekijöitään. Selvitäksemme muutoksessa
tarvitsemme uudenlaisia toimintakulttuurisia ja rakenteellisia ratkaisuja. Taide ja
kulttuuri voivat osaltaan tarjota ratkaisuja ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen
tuottamisen ja hyvinvoinnin haasteisiin.
Tutkin tohtorin tutkinnossani vanhuspalveluissa toteutettua musiikki- ja kulttuuritoimintaa,
toisin sanoen kulttuurista vanhustyötä, toimijuuden käsitteen avulla.
Koska toimijuus muotoutuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja siihen tarjoutuvat
mahdollisuudet näyttäytyvät erilaisina eri rooleissa olevien henkilöiden näkökulmista,
lähestyn toimijuutta 1) musiikin ammattilaisen (itseni), 2) ikääntyneiden, 3)
hoivatyöntekijöiden sekä 4) vanhustyön lähiesimiesten lähtökohdista. Toimijuuden
käsitteen avulla tutkin sitä, kuinka edellä mainitut henkilöt vaikuttavat musiikilla ja
muulla kulttuuritoiminnalla vanhuspalveluiden arkeen. Lisäksi tutkin, millaiset tekijät
mahdollistavat ja rajoittavat edellä mainittujen ryhmien toimijuuden rakentumista
kulttuurisessa vanhustyössä.
Musiikin tohtorin opinnäytekokonaisuuteni koostuu kolmesta osiosta: 1) Kahden
kulttuurihyvinvointipalvelun – Musiikkimoottorit ja Kulttuurikuntouttajat – yhteiskehittäminen, 2) Neljä tieteellistä artikkelia, joissa käsittelin kokemuksiani laulamisen voimaannuttavasta vaikutuksesta (2010), kuvasin ja analysoin palvelukeskuksen asiakkaiden musiikillista toimijuutta (2015), hoivatyöntekijöiden taidelähtöistä toimijuutta (2015) ja vanhustyön lähiesimiesten musiikillista toimijuutta (2017), 3) Yhteenvetoraportti.
Tutkimusprosessin aikana kehitin uuden menetelmällisen lähestymistavan, kehittävän
etnografian, jossa yhdistyy autoetnografia, osallistava etnografia ja kehittävä työote.
Tutkimuksen aineisto on tuotettu kehittävän etnografian keinoin osana Musiikkimoot-
torit- ja Kulttuurikuntouttajat-palvelujen yhteiskehittämisprosesseja. Analyysin tein
teemoitellen aineistoa artikkeleissa aineistolähtöisesti ja yhteenvedossa erityisesti Sidsel
Karlsenin (2011) ja Jyrki Jyrkämän (2008) toimijuuden määrittelyihin tukeutuen.
Tutkimuksessa olen tunnistanut kuusi kulttuurisessa vanhustyössä esiin nousevaa toimijuuden ilmenemismuotoa. Näitä ovat esteettinen, emotionaalinen, kehollinen, osaamiseen liittyvä, identiteettiin liittyvä ja muutokseen liittyvä toimijuus. Koska toimijuus on aina tilanne- ja historiasidonnaista, olen myös kartoittanut tekijöitä, jotka mahdollistivat, rajasivat ja muovasivat toimijuuden ilmenemistä vanhuspalveluissa toteutetussa kulttuuritoiminnassa. Näitä tekijöitä ovat toimintakyky, osaaminen, tunteet ja arvostukset, motivaatio, lait ja säädökset sekä materiaaliset ja ajalliset resurssit.
Kulttuurisessa vanhustyössä toimijat vaikuttavat musiikki-, kulttuuri- ja taidetoiminnalla
omiin ja toistensa kokemuksiin ja arkisiin vuorovaikutustilanteisiin sekä uudistavat hoivatyön ja asumispalveluiden käytäntöjä. Kulttuurinen vanhustyö tarjoaa tutkimuksen tulosten perusteella alustan toimijuuden moninaisten muotojen ilmentämiseen, tunnistamiseen, kehittämiseen, vahvistamiseen ja tutkimiseen. Tutkimus kuvaa, analysoi ja teoretisoi toimijuuden monimuotoisuutta kulttuurisessa vanhustyössä ja tarjoaa siten lisätietoa heille, jotka kehittävät työssään vanhuspalveluissa toteutettavaa musiikki- ja kulttuuritoimintaa tai tukevat muilla keinoilla vanhuspalveluiden asiakkaiden ja työntekijöiden toimijuutta.
In many ways Finnish society is undergoing a transformation: the population is ageing,
the ability to achieve well-being is polarised, and working life is increasingly burdening
its employees. In order to survive these changes, we need new kinds of operational and
structural solutions. The fields of arts and culture can contribute to the efforts to produce
innovative and effective services and a sustainable sense of well-being for older people.
In my doctoral dissertation, I studied musical and cultural activities in elderly services,
i.e. cultural elderly care, through the concept of agency. Since agency takes shape within
social interactions, and the opportunities offered by it can differ according to the unique
perspectives of persons working within their individual roles, I approach agency from
four different starting points: 1) the music professional (myself), 2) the elderly, 3) the care
workers, and 4) the immediate superiors in the elderly care system. Using the concept
of agency, I studied how the aforementioned persons can influence the everyday life of
elderly care through music and other cultural activities. In addition, I examine the factors
that enable and restrict the development of the agency of the above groups in cultural
elderly care.
My dissertation consists of three sections: 1) the co-development of two cultural welfare
services, Music Motors and Cultural Rehabilitators; 2) four scientific articles, in which I
first explored my experiences with the empowering effect of singing (2010), and wherein I
then described and analysed the musical agency of the service centre’s customers (2015), the art-oriented agency of care workers (2015), and the musical agency of the immediate superiors in the elderly care system (2017); 3) a Summary Report of the whole development project.
During the research process I developed a new methodological approach – which I call
developmental ethnography – that combines autoethnography, participatory ethno-
graphy, and developing workplace practices. The research data was produced by means
of developing ethnography as part of the co-development processes of the Music Motors
and Cultural Rehabilitators programs. I carried out the analysis by theming the material
that was databased for the articles, and in the summarizing process I especially relied on
the definitions of agency by Sidsel Karlsen (2011) and Jyrki Jyrkämä (2008).
In this research, I have identified six manifestations of agency that emerge in cultural
elderly care. These include aesthetic, emotional, body-related, competence-related, identity-related, and transformation-related agency. Since agency is always contingent upon the individual situation at hand and its historical context, I have also charted the factors that enabled, outlined, and shaped the manifestation of agency in the cultural activities carried out in elderly services. These factors include functional ability, competence, emotions and valuations, motivation, laws and regulations, and material and temporal resources.
Actors in cultural elderly care can influence the experiences and everyday interactions of
those within the system with music, culture, and art activities, and are thus able to reform
the overall practices of caring and housing services. Based on the results of this research, cultural elderly care can provide a platform to manifest, identify, develop, strengthen, and study the diverse forms of agency active in this environment. The research describes, analyses, and theorizes the diverse types of agency in cultural elderly care, and thus provides additional information to those who wish to develop musical and cultural activities in elderly services, or who might want to support the agency of the clients and employees of elderly services through other means.
ISBN
978-952-329-271-0
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
Emojulkaisu
Lehti
Julkaisusarja
Studia musica|91
ISSN
2489-8155
DOI
Saavutettavuusominaisuudet
Ei tietoa saavutettavuudesta