Kasvoni olivat täynnä pisaroita : altaat ja kuilut kirjoittamisen tiloina

Abstract

Opinnäytteeni koostuu kahdesta osasta. Taiteellisessa osassa on 55 sivua keskeneräisestä romaanikäsikirjoituksestani, jonka työnimi on Havis Amanda (s. 63 alkaen). Teoreettisessa osassa kuvaan romaanin kirjoitusprosessia. Kerron tutkimuksesta ja tutkimusretkistä, joiden parissa olen viettänyt edelliset vuodet. Erityisesti kahden edellisen vuoden aikana tekemäni havainnot tiivistyvät ajatteluun, joka koskee altaita ja kuiluja kirjoittamisen tiloina. Avaan teoreettisen osan kahdessa käsittelyluvussa näitä kirjoittamisen tiloja lukemani teorian ja kaunokirjallisuuden avulla.

Kaikki alkoi Havis Amanda -patsaasta, josta kiinnostuin vuosia sitten. Sen tutkiminen on johdattanut minut esimerkiksi hydrofeminismin, tilantutkimuksen ja queer-tutkimuksen luo. Tässä opinnäytteessä keskeisiä teoreettisia lähteitä ovat muun muassa Astrida Neimanisin Bodies of Water (2009), Harri Kalhan Tapaus Havis Amanda (2008), Jack Halberstamin In a Queer Time and Place (2005), Gaston Bachelardin Tilan poetiikka (2003) ja Doreen Masseyn Samanaikainen tila (2008). Lisäksi kuljetan opinnäytteessä Virginia Woolfin Orlando-romaania (1928), jonka yläluokkainen päähenkilö matkaa vuosisatojen halki ja kyseenalaistaa käsityksen sukupuolen muuttumattomuudesta.

Luvussa 1 on lyhyt johdanto. Luvussa 2 käsittelen altaita, Havis Amandan tutkimista, ruumiillisuuden ja veden yhteyksiä ja hirviöitä. Kerron siitä, miksi kiinnostuin Havis Amandasta, millä tavalla olen käsitellyt patsaan avulla romaanissani esimerkiksi hoivan ja väkivallan välistä rajaa ja miten olen tehnyt patsaan ympärillä tapahtuneista asioista romaanini materiaalia. Kerron myös siitä, kun pääsin katsomaan konservoitavana olevaa patsasta salaiseen paikkaan. Käsittelen veden ja kosteuden merkityksiä kirjallisuudessa ja omassa elämässäni ja tekstissäni. Kuvaan sitä, miten löysin Skylla-myytin ja miten se vaikutti kirjoittamiseeni niin, että päähenkilööni Saanaan alkoi tulla lisää hirviömäisiä piirteitä. Nostan esiin Orlando-romaanin veteen liittyviä kohtauksia ja sidon ne osaksi omaa kirjoitusprosessiani ja veden vallankumouksellista voimaa.

Luvussa 3 käsittelen vappua 2024, jolloin pääsin mukaan Mantan lakitukseen, kuiluja ja torneja eli korkeuksia ja syvyyksiä ja sitä, miten kuiluissa tapahtuu kirjoittamista. Käytän tilantutkimusta ja queer-tutkimusta ja hahmottelen, mitä queer aika ja tila voisivat tarkoittaa kirjoittamisessani. Kerron päivästä, jolloin olin seuraamassa konservoidun Havis Amandan paluuta Kauppatorille, ja käsittelen tämän kokemuksen avulla tarkkailun ja paljastumisen välistä jännitettä. Tarkastelen naiseuden asettamia esteitä esimerkiksi tutkimusretkien tekemiselle, ja pohdin, voiko kirjoittaja olla kantamatta oman sukupuolensa taakkoja. Kerron lisää Orlandosta, tässä luvussa ajallisten ja sukupuoleen liittyvien rajanylitysten näkökulmasta. Kuvaan flaneeraamisen, harhailun ja seikkailun tärkeyttä kirjoittajalle. Luvussa 4 teen tiiviin yhteenvedon tutkimusmatkastani.

Käsitteellistän ajatteluani esimerkiksi seuraavien keksimieni termien kautta: hirviöityminen, hissikuiluilmiö, korkeanpaikanhalu ja hellä tunkeutuminen tai seikkailu. Avaan käsitteiden syntyprosessia ja merkitystä opinnäytteessä tarkemmin. Näille käsitteille yhteistä on se, että ne kaikki liittyvät jollain tavalla tilassa ja paikoissa liikkumiseen ja vetovoimaan, jota ei voi vastustaa. Olen kokenut sekä romaanin että opinnäytteen teoreettisen osan kirjoittamisen aikana eteenpäin vievää vetoa. Sen ansiosta nämä käsitteet ovat syntyneet vaivattomasti, erilaisten seikkailullisten kokemusten tuoman ajattelun kautta.