Sävelten voima ja sitkeys : Musiikki politiikan välineenä ja kohteena
Adobe PDF - Lopullinen julkaistu versio - 3.5 MB
Grönholm, P., Kilpiö, K., & Mikkonen, S. (Eds.) (2026). Sävelten voima ja sitkeys: Musiikki politiikan välineenä ja kohteena. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. https://doi.org/10.21435/skst.1511
Pysyvä osoite
Verkkojulkaisu
Tiivistelmä
Kokoomateos kuvaa ja analysoi valikoitujen tapaustutkimusten kautta sitä, miten musiikki ja politiikka ovat historiallisesti toisiinsa kietoutuneita. Musiikki on liittynyt usein vahvasti yhteiskunnallisiin murroksiin, poliittisiin kamppailuihin, sotiin ja poliittiseen väkivaltaan mutta myös rauhallisiin muutoksiin. Musiikki on toiminut vallan välineenä, elänyt sensuurin ja hegemonioiden rajoittamana ja pukenut säveliksi ihmisten toivoa ja unelmia, kuten vapauden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tavoittelua. Ihmiset ovat musiikin kautta ilmaisseet arvojaan, tunteitaan ja identiteettiään sekä poliittisia sitoumuksiaan.
Teoksen lähtökohtana on ajatus musiikista historiallisena ja yhteiskunnallisena voimana, joka voi sekä haastaa että ylläpitää valtaa ja vallitsevia arvoja. Yhtäältä musiikki on toiminut ylirajaisena muutosvoimana suurissa murroksissa ja vallankumouksissa. Toisaalta musiikin avulla on vakautettu yhteiskuntajärjestystä sekä tuettu hegemonioita ja valtaideologioita. Musiikilla on ollut konkreettista ja symbolista merkitystä esimerkiksi kansalaisoikeusliikkeissä, itsenäistyvien kansakuntien ja valtioiden pyrkimyksissä sekä rauhankysymyksissä. Musiikki on luonut uskoa tulevaisuuteen ja edistänyt uusia ideoita ja ajatuksia.
Sävelten voima ja sitkeys käsittelee musiikkia, historiaa ja politiikkaa yhdessä, sellaisten ilmiöiden kautta, joissa musiikin voima näkyy niin musiikin tuotannossa ja käytössä kuin musiikin vastaanotossa ja merkityksissä. Teoksen toimittajat ja kirjoittajat kysyvät myös, millä tavoin musiikki itsessään voi toimia poliittisen toiminnan ja yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen areenana. Musiikin yhteiskunnallisen ja poliittisen merkityksen historiallinen tutkimus on monitieteistä, ja siinä sovelletaan erilaisia lähestymistapoja, menetelmiä ja paradigmoja sekä ammennetaan käsitteitä ja menetelmiä esimerkiksi historiatieteistä, sosiologiasta, antropologiasta, etnologiasta, psykologiasta ja kieltentutkimuksesta. Teos pohtii, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia eri alojen yhdistämiseen liittyy ja voisiko monitieteinen lähestymistapa auttaa havaitsemaan jotain uutta musiikin, historian ja politiikan välisistä yhteyksistä. Samalla se kysyy, millaista alojen välinen vuorovaikutus voi tutkimuksen tasolla olla, ja pyrkii edistämään tätä vuoropuhelua. Kaikki musiikin ja musiikkielämän menneisyyttä tarkasteleva historiantutkimus pyrkii ymmärtämään ja tulkitsemaan kohdettaan kontekstissaan eli ihmisyhteisöissä. Tässä teoksessa pidetään esillä myös kysymystä siitä, millä ehdoin ja miltä pohjalta tuon kontekstin poliittisuus määrittyy.
ISBN
Aihealue
OKM-julkaisutyyppi
C2 Toimitettu kirja, kokoomateos, konferenssijulkaisu tai lehden erikoisnumero
Emojulkaisu
Lehti
Julkaisusarja
ISSN
2670-2401