Näkymätön nainen : systeemiteoreettinen näkökulma sukupuolittuneiden rakenteiden tarkasteluun suomalaisessa äänitetuotannossa
| dc.contributor.author | af Hällström, Emma | |
| dc.contributor.organization | fi=Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, Kulttuurinen musiikintutkimus|sv=Konstuniversitetets Sibelius-Akademi, Kulturell musikforskning|en=Uniarts Helsinki’s Sibelius Academy, Cultural Study of Music| | |
| dc.date.accessioned | 2025-08-20T12:20:19Z | |
| dc.date.issued | 2025 | |
| dc.description.abstract | Tämä kandidaatintutkielma tarkastelee äänitetuotannon sukupuolittuneisuutta systeemiteoreettisesta näkökulmasta. Työn lähtökohtana on havainto siitä, että naiset ja sukupuolivähemmistöt ovat musiikkialalla edelleen aliedustettuja erityisesti tuotannollisissa ja teknisissä rooleissa. Työn tarkoitus on selvittää, millaisia sukupuolittuneita rakenteita äänitetuotannon järjestelmässä on tunnistettavissa, millaista viestintää järjestelmä tuottaa ja millaiset ärsykkeet voivat haastaa järjestelmän vakiintunutta rakennetta. Tutkielmassa sovelletaan Niklas Luhmannin systeemiteoriaa. Työ on systeemiteoreettisesti informoitu empiirinen tutkimus, joka yhdistää systeemiteoreettisen lähestymistavan empiirisen aineistoon. Tutkimusaineisto koostuu kolmen suomalaisen naisvetoisen indie-toimijan toiminnasta, teemahaastattelusta, yhdenvertaisuusraporteista sekä tutkijan omista kokemuksista. Menetelmänä hyödynnetään temaattista analyysia, jota täydennetään autoetnografisella ja systeemiteoreettisesti informoidulla lähestymistavalla. Tutkielman tulos osoittaa, että yhdenvertaisuuden toteutuminen äänitetuotannossa edellyttää sekä yksilöiden että järjestelmien tason toimia. Laadullinen näkökulma paljastaa rakenteellisia valtarakenteita, joita määrällinen tutkimus ei tavoita. Järjestelmän marginaalista nousevat musiikkiaktivismi ja vaihtoehtoiset toimintamallit toimivat ärsykkeinä, jotka voivat käynnistää järjestelmässä muutosprosessin. Johtopäätöksenä esitetään, että rakenteita voidaan muuttaa ärsykkeiden kautta, mutta todellinen muutos edellyttää sekä yksilöllisiä tekoja että laajempaa rakenteellista vastuuta. Yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii järjestelmän jatkuvaa reflektointia ja aktiivisia toimenpiteitä sekä sen sisältä että ulkopuolelta käsin. | |
| dc.format.content | fulltext | |
| dc.format.extent | 33 | |
| dc.identifier.uri | https://taju.uniarts.fi/handle/11111/5783 | |
| dc.identifier.urn | URN:NBN:fi-fe2025082083748 | |
| dc.language.iso | fin | |
| dc.publisher | Taideyliopiston Sibelius-Akatemia | |
| dc.rights | In Copyright 1.0 | |
| dc.rights.accesslevel | openAccess | |
| dc.subject.degreeprogram | fi=kulttuurinen musiikintutkimus|sv=kulturell musikforskning|en=Cultural Study of Music| | |
| dc.subject.yso | aktivismi | |
| dc.subject.yso | feminismi | |
| dc.subject.yso | musiikkiala | |
| dc.subject.yso | musiikintutkimus | |
| dc.subject.yso | syrjintä | |
| dc.subject.yso | systeemiteoria | |
| dc.subject.yso | ääniteteollisuus | |
| dc.title | Näkymätön nainen : systeemiteoreettinen näkökulma sukupuolittuneiden rakenteiden tarkasteluun suomalaisessa äänitetuotannossa | |
| dc.type.coar | fi=opinnäyte (kandidaatti)|sv=lärdomsprov (kandidat)|en=bachelor thesis| | |
| dc.type.ontasot | fi=Kandidaatin tutkielma|sv=Kandidatavhandling|en=Bachelor's thesis| |
Tiedostot
1 - 1 / 1