Ääni puhuttuna : äänen sanallistamisesta, kielellistämisestä ja merkityksenannosta

Abstract

Opinnäytteeni kirjallisessa osiossa tutkin äänestä puhumista taiteellisissa työryhmissä, ääntä ilmiönä sekä siihen liittyvää käsitteellistämistä. Pohdin äänikeskustelun koettua haastavuutta, sekä mahdollisia syitä siihen. Kirjoitan äänisuunnittelun opiskelijan näkökulmasta ja käsittely painottuu ensisijaisesti suomenkieliseen ryhmätyöskentelyyn, mutta totean myös äänen teorian painottumisen englanninkielisiin teksteihin. Avaan ääneen liittyvää peruskäsitteistöä ja pohdin erilaisia tapoja sanallistaa ja käsitteellistää äänikokemuksia, sekä äänen subjektiivisten ja affektiivisten ulottuvuuksien vaikutuksia niihin. Esittelen ääntä esityksen kontekstissa, erityisesti teatteriin painottuen, sekä avaan äänisuunnittelijan keinoja vaikuttaa kuulokuvaan. Hahmottelen erilaisia tapoja sanallistaa ääntä äänikokemuksen, sen ominaisuuksien sekä lähteen mukaan ja esittelen joitain äänen kuvailemiseen liittyviä erityissanastoja. Lisäksi pohdin kielen, sanojen ja puheen merkitystä äänen käsitteellistämisessä sekä kuvailemisessa. Esitän, että keskustellakseen äänistä on osattava kuunnella, ja koska kuuntelemisella ja kuuntelulla on määritelmästä tai määrittelijästä riippuen vivahde-eroja, esittelen tekstissäni myös joitain erilaisia kuuntelemisen moodeja. Ehdotan äänikeskusteluun ja ryhmätyöskentelyyn työkaluiksi vuorovaikutteisuutta, sekä dialogisuuden ja tuntoisuuden käsitteitä. Pohdin kuuntelukasvatuksen ja muuttuneiden ääniympäristöjemme merkitystä osana sitä, miten ääniin suhtaudutaan yhteiskunnassamme nykyaikana. Tuntoisuuden käsitteeseen sekä kuuntelemisen tapoihin ja merkitykseen perehtyessäni olen oppinut, että vaikka kokemusmaailmamme on visuaalisuuteen painottuvassa kulttuurissamme sidottu vahvasti näkökykyyn, liittyy tiedonmuodostuksemme ja kokemisemme kokonaisvaltaiseen keholliseen aistimiseemme. Ääniä kuuntelemalla saamme informaatiota ympäristöstämme, mikä on tiedonmuodostuksemme ja tiedon jäsentelyn kannalta keskeinen osa maailmassa olemistamme. Voimme vaikuttaa havaintoihimme tietoisella orientoitumisella äänien havainnointiin ja siten haastaa alitajuisten prosessien vaikutusta kuulokokemuksiin. Äänikokemusten subjektiivisten tulkintojen eroavaisuuksista huolimatta kuulemisen fysiologiset prosessit yhdistävät suurta osaa ihmisistä, ja näennäisen fyysinen ilmiö, ääni, kytkeytyy syvällisellä tavalla vuorovaikutukseemme ympäristömme ja toistemme kanssa. Opinnäytteeni kirjallisen osion tarkoitus on olla ymmärrettävissä myös muille, kuin äänisuunnittelijoille, joten paikoitellen siinä on oppikirjamaisia piirteitä. Olen kuitenkin pyrkinyt sisällyttämään siihen myös omia havaintojani ja kokemuksiani äänien affektiivisista vaikutuksista. Esittelen kirjallisen osion lopussa pääpiirteittäin opinnäytteeni taiteellisen osion, ryhmälähtöisen esityksen Aikuisten tyttöjen jytähumppakerho – THE SHOW!