(Moni)aistisuus äänimateriaalin tuottamisen prosessissa

Abstract

Tässä opinnäytteessä tarkastelen Bliss-nykytanssiesityksen äänimateriaalin tuottamisen prosessin moniaistisuutta, joka ilmenee kirjoitusprosessin aikana löydetyssä kolmivaiheisessa praktiikassa.

Ennen opinnäyteprosessin alkua huomaan, että etsin usein ”juuri oikeanlaista” ääntä kuvaamaan tiettyä asiaa, tunnetta tai tapahtumaa. Miten tämä ajatusketju minulle oikeanlaisista äänistä syntyy? Tähän asti olen tyytynyt kuvailemaan työskentelyäni sanalla intuitiivinen. Tässä opinnäytteessä haluan oppia ymmärtämään omaa praktiikkaani syvällisemmin. Äänimateriaalin tuottamisprosessia purkaessani huomaan, että työskentelystäni hahmottuu moniaistinen kolmivaiheinen sana-(mieli)kuva-ääni-prosessiketju. Tutkimuskysymykseni on: miten moniaistisuus ilmenee Bliss-nykytanssiesityksen äänimateriaalin tuottamisen prosessissa?

Opinnäytteen taiteellisena osana on äänisuunnittelu Bliss-nykytanssiteokseen. Rajaan kirjallisessa osassa tarkastelun kohteeksi äänimateriaalin tuottamisen prosessin ennen työryhmän yhteisiä treenejä. Esittelen opinnäytteessä kolmen osan visuaaliset prosessiketjut ja notaatiot. Osien prosessien yhteneväisyyksien takia tarkastelen Praktiikka-luvussa syvällisemmin vain Kevät-osaa.

Lähtökohtaisena teoreettisena viitekehyksenä toimii äänimateriaalin tuottamisen prosessin reflektiossa mukana kulkeva fenomenologinen kokemuksellisuus; kuvaileva teksti keskustelee muun muassa Merleau-Pontyn aistisuuteen liittyvien filosofisten ajatusten kanssa. Käsittelen moniaistisuutta ja synestesian käsitettä sekä tieteellisten että taiteellisten lähteiden avulla. Yhdistän muun muassa kirjallisuustieteilijä Vanessa Lohin tuoreen, vuonna 2023 julkaistun väitöskirjan sisältämää synestesiaan liittyvää neurotieteellistä tutkimustietoa ja arkkitehti Juhani Pallasmaan taidefilosofisia havainnointeja. Pyrin käsittelemään moniaistisuutta ja synestesiaa monipuolisesti ja tuomaan ilmi aiheisiin liittyviä eriäviäkin ajatuksia.

Praktiikka-luvussa sitoutan löydettyä moniaistisuuden teoriaa prosessiketjun kokemuksellisiin havaintoihin ja pohdiskelen äänen tuntoisuutta, muotoa, väriä ja konseptuaalisuutta. Huomaan, että praktiikassani toteutuu assosiatiivinen ja metaforinen aistien välinen käännöstyö. Moniaistisuuden ja synestesian olemassaolo on suuri selkiyttävä havainto suunnitteluprosessistani. Tutkimuskysymyksen esille nostamat havainnot koskevat erityisesti Bliss-nykytanssiesityksen äänimateriaalin tuottamisen prosessia, mutta löydetty tieto praktiikkani moniaistisesta prosessiketjusta on yleisemmin suunnittelupraktiikkaani liittyvää tietoa ja sovellettavissa muihinkin teoksiini.

Moniaistisuutta ja synestesiaa tutkittuani ajattelen aistisuuden olevan osa jokaisen elollisen perustavanlaatuista, persoonallista olemusta; ei ole monimutkaista, ihmeellistä ja poissulkevaa moniaistisuutta, on vain meille kaikille elollisille olennainen, moninainen aistisuus. Ajattelen, että moniaistinen tapa ajatella ääntä voisi tehdä äänisuunnittelun prosesseista kokonaisvaltaisempia. Kirjoitusprosessin aikana löydetty symboliikan ja synestesian semanttinen yhteys voisi toimia kiinnostavana jatkotutkimuksen aiheena; toisaalta olisi myös kiinnostavaa tutkia moniaistisuutta esityskontekstissa työryhmän ja/tai yleisön kautta.

Tekstiä kuvittavat omien valokuvieni lisäksi Eva-Liisa Orupõldin Kiasma-teatterin esityksestä ottamat esitysvalokuvat sekä Hertta Kiiskin Bliss-kuva.