Tutkiva näyttelijä

Abstract

Opinnäytteeni otsikko on Tutkiva näyttelijä. Tässä yhteydessä tutkimisella tarkoitan henkilökohtaista oman praktiikkani tutkimista näyttelijänopiskelijana, enkä perinteiseen tieteelliseen tutkimukseen liittyvää tutkimista. Olen valinnut tarkasteltavakseni kursseja, produktioita ja tilanteita, jotka ovat tuoreessa muistissani. Reflektoin, millainen kokemus oppimisprosessi on minulle kulloinkin ollut. Klovneriakurssia käsittelevässä luvussa tutkin ilmaisuni kehittymistä. Tarkastelen häpeää, epävarmuuden sietämistä ja omiin impulsseihin luottamista ja pohdin, miten ne kääntyvät voimavaraksi näytellessäni. Kolmannessa luvussa tutkin, millaisia näyttelijäntyöllisiä, tilallisia sekä taiteellisia ratkaisuja tein fyysisen teatterin produktiossa Nimetön. Kuvailen fyysisen teatterin työtapoja ja analysoin työskentelyäni dramatisoidessani valokuvia kehollisesti näyttämölliseksi materiaaliksi. Lisäksi arvioin, mitkä Teatterikorkeakoulun Näyttelijäntaiteen koulutusohjelmassa oppimani menetelmät ovat olleet hyödyllisiä ajatellen juuri tällaista ilmaisumuotoa. Maisterintutkinnon taiteellisen lopputyöni tein englanninkielisessä näytelmässä Mannequin dreams. Erittelen tätä produktiota käsittelevässä luvussa, millaisia keinoja käytin roolityöni syventämiseksi. Arvioin, miten ne vaikuttivat ilmaisuuni. Tutkin, mitä näyttelijän ja ohjaajan vastuualueiden rajapinnassa tapahtuu. Kuinka näyttelijä ja ohjaaja työskentelevät yhdessä. Tutkin omaa toimintaani työryhmän jäsenenä ja vastuun ottajana harjoitusperiodin aikana. Tarkastelen, millaisia asioita näyttelijän vastuulla taiteellisessa luovassa prosessissa on tai voi olla. Minulle on kirkastunut näyttelijän praktiikassani se, että oppiminen tapahtuu jälkijunassa. Sen takia ei pidä olla prosessin edellä tai tiellä. Jos yritän järkeillä asioita ennen kuin ne ovat tapahtuneet, ne eivät avaudu. Olen saanut Teatterikorkeakoulun opintojeni aikana erinomaiset näyttelijän työvälineet, joihin olen oppinut luottamaan. Luotan, että voin jokaisen uuden roolin ja työtehtävän kanssa olla hyvällä tavalla kesken ja työvaiheessa ja luottaa, että prosessin myötä asiat kirkastuvat. Kiteytettynä kaikki tämä on minulle sitä, että opin vapautumaan ja päästämään irti vääränlaisesta suorittamisesta ja opin luottamaan sisäisiin impulsseihini.