Kohti yhteistä etua : lähtökohtia toimintaedellytysten kehittämiseen verkostona taiteen vapaalla kentällä

Abstract

Tutkielma käsittelee kotimaisen taiteen vapaan kentän toimintaedellytyksiä hallinnollisen ja operatiivisen työn näkökulmasta. Niukkeneva julkinen rahoitus, epävarma ja vaihteleva hankerahoitus, kilpailu samoista resursseista ja kasvavat vaatimukset taiteen tulosvastuullisuudesta vaikuttavat taiteen vapaan kentän yhteisöjen ja taiteilijoiden toimintaedellytyksiin huomattavasti. Toisaalta alalla on myös hyvin vaihtelevia työtapoja, ammatillisen osaamisen kirjo on laaja, yksittäisten taiteilijoiden asema on epävarma ja organisaatiot ovat valtaosin pieniä ja hauraita. Kenttä on yhtäaikaisesti useiden haasteiden edessä. Tilanne ei myöskään ole uusi, sillä taiteen vapaan kentän rakenteet ovat monilta osin kehittymättömät suhteessa kentän monialaisuuteen ja laajuuteen.

Taiteen kentällä kuten muuallakin yhteiskunnassa ratkaisuksi monitahoisiin ongelmiin ehdotetaan usein yhteistyötä ja verkostoitumista. Resursseja yhdistämällä saadaan aikaan enemmän, syntyy uusia toimintamalleja, osaamista ja eri osapuolia tukevia rakenteita. Tutkielmassa tarkastellaan olemassa olevia yhteistyöhön ja verkostoihin perustuvia toimijoita ja toimintamalleja kotimaisen vapaan kentän kontekstissa sekä niitä tekijöitä, jotka tukevat ja toisaalta estävät laajempaa rakenteellista muutosta kohti systemaattista yhteistyötä ja verkostohallintoa. Laadullinen aineisto koostuu niin sanotun välittäjäportaan edustajien haastatteluista, sillä tuottajat ja hallinnollista työtä tekevät ovat keskeisessä roolissa vastaamassa muutos paineisiin. Työn tutkimuksellisena kontekstina toimivat kolmannen sektorin, julkisen hallinnon ja verkostotutkimuksen näkökulmaa institutionaalisen organisaatioteorian viitekehyksessä.

Keskeisinä tuloksina tutkimuksessa todetaan taiteen vapaan kentän arvojen ja käytäntöjen pohjautuvan yhteistyölle ja solidaarisuudelle kilpailuasetelman sijaan. Valmiudet kehittää kenttää resursseja jakamalla on tunnistettavissa, mutta käytännössä esteeksi muodostuvat niin ristiriita suhteessa uuden julkisjohtamisen hallintoideologiaan kuin yhteistyöhön vaadittavien panosten puute, vakiintumattomat työtavat ja ammatti-identiteettien moninaisuus.