Taidetoiminnat hyvinvoinnin edistämisen välineenä Case: Sosiaalisen median mahdollisuudet Kuopion vanhuspalveluissa

Abstract

Pro gradu -tutkielmassani tutkin taidetoimintoja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen välineenä sosiaalista mediaa hyödyntävässä, suunnitteilla olevassa vanhusten hyvinvointikanavassa. Työni tavoitteena on pohtia kuinka taidetoiminnat voisivat olla osa suunnitteilla olevaa vanhusten hyvinvointikanavaa. Tavoitteena on myös löytää uusia näkökulmia terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, taidetoimintojen sekä sosiaalisen median tiiviin yhteistyön aikaansaamiin synergiaetuihin.

Pro gradu -tutkielmani tutkimusaineisto on kerätty verkossa tapahtuvan teemahaastattelun avulla. Haastateltavaan ryhmään on valittu hyvinvoinnin, median ja taiteen rajapinnoilla työskennelleitä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sekä kulttuuri- ja viestintäalan asiantuntijoita. Haastattelussa esille nousseiden teemojen avulla pohdin taidetoimintojen roolia suunnitteilla olevassa, sosiaalista mediaa hyödyntävässä vanhusten hyvinvointikanavassa, joka perustuu Cel'Amanzi Oy:n kehittämään tuotekonseptiin, MNCH-kanavaan (Maternal, Newborn and Child Health).

Tutkimuksen tuloksena oli, että vanhusten hyvinvointikanavan taidetoiminnat voidaan jakaa yleiseen, tiedottavaan osioon, osallistavaan osioon, keskusteluryhmiin ja kyselyihin, dokumentointeihin kulttuuritarjonnasta sekä ryhmään muut toiminnat. Dokumentoinnin avulla kertaluontoinen toiminta voidaan muuttaa jatkuvaksi. Taidetoimintojen, sosiaalisen median sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhdistämisen synergiaetuja ovat saavutettavuus ajasta ja paikasta riippumatta, uudet kokemukset, tasavertaisuuden mahdollistaminen, syrjäytymisen ehkäisy, virtuaalinen voimaantuminen, sosiaalisen pääoman ja suvaitsevaisuuden kasvu, mahdollisuus uudenlaiseen vuorovaikutukseen, verkostoitumiseen ja elinikäiseen oppimiseen sekä fyysisten kehon ja sen rajoitteiden merkityksen väheneminen virtuaalisen toimintaympäristön vuoksi. Lisäksi virtuaalisen, koetun osallisuuden ja virtuaalisen, koetun, henkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn määrä kasvaa. Tätä kautta pystytään vaikuttamaan myös fyysiseen toimintakykyyn. Ikäihmisten toimintakyvyn pysyessä entistä paremmalla tasolla yhteiskunta säästää ikäihmisten terveydenhuoltokustannuksissa.